Asioita, joita en tiennyt Saksasta

Ennen Saksaan muuttamista en tiennyt maasta kovin paljoa. Joitakin oletuksia, tietoja ja ennakkoluuloja minulla maata ja saksalaisia kohtaan toki oli ja osa näistä onkin osoittautunut paikkaansa pitäviksi. Osa taas ei. Näistä voit lukea omasta postauksesta: Ennakkoluuloni Saksasta ja pitivätkö ne paikkansa.

Mielilandia -blogin Anu kirjoitti juuri hauskan postauksen asioista, joita hän ei tiennyt Hollannista ja tämän postauksen innoittamana pysähdyin miettimään asioita, joita minä en tiennyt Saksasta.

Saksalaisten uskonnollisuus ja etenkin katolilaisuus oli minulle yllätys.

Yllätyin siitä, miten vahvasti uskonto on saksalaisten elämässä mukana. Täällä meillä päin valtauskonto on katolilaisuus, mutta protestanttejakin löytyy. Meidänkin kaupunginosasta löytyy molempien kirkkoja ja molemmilla seurakunnilla on hyvin aktiivista ja monimuotoista toimintaa. Molempien kirkkojen alaisuudessa on myös useampi päiväkoti ja katolisia alakouluja on kaksi kappaletta meidän naapurustossa. Yllätyin siitä, että nunnia näkee katukuvassa vähän väliä. Ehkä vähän yllätyksenä tuli sekin, että uskonnonopetus täällä kouluissa on tunnustuksellista.

Meillä keskimmäinen aloitti koulunsa katolisessa lähikoulussa, jonne kuopuskin on menossa ensi syksynä. Itselleni tämä tarkoitti tarkempaa tutustumista katolilaisuuteen ja mielenkiinnolla aikanaan odotinkin koulunaloitusmessua katolisessa kirkossa. Yllätyin siitä, miten rentoa meininki siellä oli. Pappi se vitsaili lasten kanssa ja tunnelma oli iloinen ja rento, kaukana vakavasta paasaamisesta. Samoin minua hieman yllätti se, että keskimmäisen luokka esitti luokan joulujuhlassa diskotanssin, jossa he tanssivat ja lauloivat vapaasti suomennettuna ”joulu on Jeesuksen synttärijuhla.”

Saksalaiset uskovat homeopatiaan ja ovat hyvin rokotekielteisiä.

En tiedä miksi tämä oli minulle yllätys. Suomessahan homeopatiaa pidetään yleisesti aika huuhaana ja vaihtehtoisia hoitomuotoja epäillään. Saksassa taas homepatia on erittäin tavallista ja sitä suosittelevat monet lääkärit muun hoidon ohella. Olenpa nähnyt homeopaattisen eläinlääkäriasemankin kyltin kotikaupungissani. Rokotekielteisyys näkyy arkielämässä myös. Täällä ihan oikeasti on paljon rokottamattomia lapsia ja esimerkiksi juuri nyt meidän päiväkodissa on kahden perheen lapsille hinkuyskää.

Rokotekielteisyyden lisäksi saksalaiset ovat yleisesti hyvin epäluuloisia tietoturvan suhteen. Tästä syystä vain harvat käyttävät Facebookia tai ainakaan antavat sinne oikeaa nimeänsä. Tämä on myös yksi syy käteisen käyttämiseen, moni välttelee pankkikorteila maksamista ostotietojen keräämisen takia. Samoin langattomia verkkoja epäillään säteilyn takia.

Saksalainen ruokakulttuuri on hyvin kasvispitoista.

Saksalaiset syövät toki runsaasti sianlihaa ja makkaraa, mutta itselle oli yllätys miten paljon täällä on myös kasvisruokia tarjolla. Koulunkin ruokalistalla on useampi kasvisruoka viikossa, esimerkiksi parsa-, tomaatti-, kukkakaali- ja kurpitsakeittoa, erilaisia linssimuhennoksia tai pinaattiruokia. Saksalaisten parsaintoilu oli myös pieni yllätys. Keväällä ja alkukesällä koko Saksa tuntuu olevan sekaisin parsasta. Muutenkin toreilla ja kasvisosastoilla näkyy voimaakkaana kauden kasvisten, marjojen ja hedelmien osuus. Satokauden ulkopuolella näitä ei välttämättä valikoimissa ole, vaan tarjolla on lähinnä kauden tuotteita. Tai ainakin asia näkyy hinnoissa hyvin voimakkaasti.

Toinen ruokaan liittyvä ihmetys oli se, että saksalaiset juovat kaiken mieluiten kuplilla. Vesi tarkoittaa täällä aina kuplavettä. Ja se juodaan usein huoneenlämpöisenä. Niin, ja tee on täällä vauvojen ja lastenkin ruokajuoma. Teellä tosin saksassa tarkoitetaan pääsääntöisesti marja-, hedelmä- tai yrttihaudukkeita ei kofeiinipitoista mustaa teetä. Ja punaviinin osalta on pakko mainita, että kysymys makeaa vai kuivaa ei mielestäni ollut mitenkään oleellista punaviinistä puhuttaessa. Täällä Saksassa tämän kyllä kuulet, jos tilaat ravintolasssa punaviiniä.

Luonnonläheisyys ja kotieläimet kaupungissa.

Viimeisin yllätys oli asutuksen keskittyminen tiheisiin ryppäisiin ja ympärille jätettyjen metsien ja metsiköiden ja isojen puistojen runsaus. Täällä arvostetaan metsää ja luontoa, koska sitä ei paljoa ole ja kaupungeissakin on huomioitu hyvin se, että kaikille on helppo pääsy metsiin luonnon keskelle. Eiväthän nämä saksalaiset metsät mitään aarniometsiä ole, mutta yhtäkaikki rauhallisia ulkoilu- ja lenkkeilymaastojea tarjoavia. Maaseudullakin kylän keskusta on tiheästi rakennettu ja pellot ovat kylän ympärillä. Suomityyppistä maaseutua, jossa on maatila siellä ja toinen täällä, jopa kilometrien päässä, ei ole Saksassa. Asutus ja palvelut keskittyvät yleisesti tiiviisti lähekkäin.

Tästä samasta kirjoitti Anukin eli lampaiden ja kanojen pitämisestä myös kaupungeissa. Hollannin lisäksi täällä Saksassakin eläimiä pidetään melkein joka paikassa ja lampaat toimivat usein myös ns ruohonleikkureina. Itse asiassa esimerkiksi Kölnin ja Düsseldorfin kaupungeilla on lammaslaumat ”työntekijöinä” niittämässä Reinin varren ranta-alueita. Kanoja saa kotipihassa pitää myös kaupunkialueella ja meidänkin naapurustossa kuulee useammalta pihalta kanojen kaakatusta tai kukonkieuntaa, vaikka asumme ihan Kölnin vieressä.

Millaisiin yllättäviin asioihin sinä olet nykyisessä asuinmaassasi tai vaikka lomamatkojen yhteydessä törmännyt?

Lempipaikkojani blogi löytyy myös Facebookista, Instagrammista ja Twitteristä. Tervetuloa seuraamaan!