Vanhan kaupungin kapeita kujia, viinirinteitä, linnoja, joulumarkkinoita: Heidelberg lähialueineen tarjoaa monenlaista nähtävää myös talvikuukausina.
Ystävien tapaamisen ja vanhojen kotikulmien lisäksi halusimme nähdä jotain uutta käydessämme Saksassa joululomalla. Olimmekin varanneet sekä vuokra-auton, jolla kulkeminen olisi helppoa ja nopeaa, että kaksi yötä majatalosta Heidelbergin vierestä. Heidelbergiin meitä houkutteli monelta taholta kuultu ylistys vanhan kaupungin kauneudesta, linnasta, viinirinteiden läheisyys ja lukuisat söpöt lähistön pikkukylät. Näin talviaikaan matkustaessa kaupunkikohde olisi kätevä myös sään ollessa sateinen tai kylmä. Heidelbergistä löytyisi hyvät ostosmahdollisuudet, lukuisia ravintoloita ja vaikkapa elokuvateatteri, jos sellaiselle tulisi tarvetta.
Heidelbergin joulumarkkinat linnan juurella loivat tunnelmaa illan pimetessä kaupungin vilskeeseen.
Yksi Heidelbergin joulutoreista (Kornmarkt vanhassa kaupungissa) oli myös auki 1.1.2019 asti ja sekin kiinnosti. Joulumarkkinafanille on harmillista, että suurin osa Saksan joulutoreista sulkeutuu jo ennen joulua. Katolinen kirkko on hyvin tarkka siitä, että joulumarkkinat eivät saa olla auki enää joulunpyhinä ja sen jälkeen. Joulumarkkinoiden sijasta alkuvuoden puolelle auki olevat ”joulutorit” on yleensä nimetty talvimarkkinoiksi tms. Esimerkiksi tämä Heidelbergissä vuoden vaihteen yli auki oleva tori on nimeltään Winterwäldchen auf dem kornmarkt. 
Yötä aidossa ristikkotalossa ja patikointia viinirinteillä auringonlaskun aikaan.
Heidelbergin keskustan sijasta yövyimme läheisessä Schriesheimin kylässä, jossa majoituimme aitoon vanhaan ristikkotaloon. Aika mahtava yllätys tällaiselle ristikkotalobongarille! Kahden makuuhuoneen ja keittiön huoneisto ei ollut luksusta, mutta sitäkin persoonallisempi ja mukavan tilava viidelle hengelle. Huonekalut olivat vanhoja, joka lisäsi huoneiston perinteistä tuntua. Näytin jälkikäteen kuvia huonekaluista saksalaiselle ystävälleni ja hän totesi sängyn päädyn hengelliset sanat nähdessään, niiden olevan hyvin tyypillisiä Etelä-Saksassa. Majatalomme Zum Goldener Hirsch sijaitsi Schriesheimin keskustassa aivan kirkon vieressä. Eikä kylän toinenkaan kirkko (tokihan kylässä oli sekä katolinen että protestanttinen kirkko) kaukana ollut. Vastapäätä oli leipomo, lihakappa sekä kirjakauppa ja majatalon vieressä hedelmäkauppa. Ravintolakin löytyi, mutta sitä emme ehtineet testata. Listoilla näytti olevan hyvin perinteistä saksalaista ravintolaruokaa.
Schriesheimissa on mahdollisuus patikointiin viinirinteillä. Me ajoimme ylös parkkiin Strahlenburgin linnalle ja nautimme upeosta näköaloista viinirinteiden lomasta. Laskeva aurinko värjäsi rinteet upean hehkuviksi ja maisema aukeni eteemme kilometrien laajuudelle. Allemme jäi Schriesheimin pikkukylä ja kauempana saimme ihailla Heidelbergiä.
Schwetzingenin linna on saksalaisten ystäviemme suosittelema retkikohde.
Kotimatkalla poikkesimme päiväksi läheiseen (noin 10 km Heidelbergistä lounaaseen) Schwetzingenin kaupunkiin lounaalle, puutarhakierrokselle upeaan linnan puutarhaan ja (lelu)ostoksille. Olimme saaneet ehdottoman suosituksen saksalaisilta ystäviltämme käydä Heidlebergistä käsin myös Schwetzingenissä, josta löytyy todella upea linna Schloss und Schlossgarten Schwetzingen.
Itse Schetzingenin kaupunki ei kovin ihmeellinen ole, mutta sieltäkin löytyy kyllä useita kauppuja ja ravintoloita päiväretken tarpeisiin. Kuuluisin nähtävyys on jo edellä mainitsemani linna, jonka takia mekin siis kaupunkiin suuntasimme. Itse linnassa emme sisällä kierrelleet, sillä olemme kiertäneet saksassa asuessa jo niin monta linnaa, ettei lapsilla nyt riittänyt siihen kiinnostusta opastetulle kierrokselle. Sen sijaan maksoimme perheliput linnan puutarhaan pääsemiseksi ja vietimme tovin valtavaa puutarhaa tutkien. Talvesta huolimatta puutarha oli vaikuttavan näköinen ja voin vain kuvitella miten upea paikka se on kasvukauden aikana.
Puutarhasta löytyy monta erilaista osioita ja yksi mielenkiintoisemmista oli moskeijan alue. Schwetzingenin linnan puutarhasta löytyy monta erilaista osiota, joista yksi mielenkiintoisimmista oli moskeijan alue. Moskeija, Moschee im Schwetzineger Schlossgarten, on rakennettu sinne jo 1700-luvun loppupuolella. Alunperin moskeija on rakennettu suvaitsevaisuutta ja maailman kulttuurien ja uskontojen tuntemusta lisäämään, mutta on sitä käytetty islaminuskoisten jumalanpalveluksiinkin. Moskeija on tosin toiminut myös amerikkalaissotilaiden tanssiaispaikkana toisen maailmasodan jälkeen.
Vastaa