Joulu on iso juhla Saksassa.
Joulunalusaikaan kuuluvat kiinteänä osana lukuisat joulumarkkinat, adventtikalenterit ja adventtijuhlat ja kaupat pursuilevat joulusuklaita, -koristeita ja -kukkia. Kaupatkin ovat poikkeuksellisesti auki sunnuntaisin, jotta lahjaostoksille ehtii paremmin. Kaiken kaupallisuuden ohella joulun uskonnollinen sanoma on myös vahvasti esillä ja seimikuvaelma on hyvin tyypillinen joulun ajan koriste. Kouluista käydään myös joulukirkossa ennen joululomaa. Esikoisen koulusta evankelisessa kirkossa ja keskimmäisen koulusta katolisessa messussa.
Ajattelin koota tähän muutamia huomioitani joulunvietosta Saksassa. On aina mielenkiintoista kuulla muiden maiden tavoista ja perinteistä. En kyllä ole mikään saksalaisen joulunvieton asiantuntija, olemmehan kokonaan suomalainen perhe. Lisäksi on hyvä muistaa, että Saksa on iso maa ja eroja eri alueiden välillä on runsaasti. Myös uskonto vaikuttaa. Täällä meillä päin suurin osa on katolisia.
Suomalaisessa ja saksalaisessa joulun vietossa on luonnollisesti monia yhteisiä piirteitä.
Suomeen on otettu paljon perinteitä Saksasta, mutta toki myös Ruotsista ja Venäjältä. Monet suositut joululaulut ovat käännöksiä. Esimerkiksi Oi kuusipuu ja Jouluyö, juhlayö ovat alkuperältään saksalaisia joululauluja. Joulukuusiperinne on myös lähtöisin Saksasta. Täällä meilläpäin Saksaa joulukuusi myydään ja tunnetaan lähinnä nimellä Christbaum, joillakin alueilla käytetään myös nimeä Weichnachtsbaum tai Tannenbaum.
Joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustettiin kattoon tai pidettiin pöydillä. Niiden koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilöitä alettiin käyttää 1600-luvun lopulla. Saksasta joulukuusi levisi Englantiin ja Pohjoismaiden aatelisten keskuuteen 1800-luvulla. lähde Wikipedia.
Joulukuusiperinteeseen liittyy vielä sellainenkin seikka, että täällä Saksassa edelleen käytetään usein aitoja oikeita kynttilöitä joulukuuden koristeina. Kuusilaatujen täytyy toki olla melko tukevaa tekoa, jotta kynttilät pysyvät oksilla suorassa, eivätkä oksat taitu kynttilän painosta.
Joululahjat tuo Kristus-lapsi.
Ensimmäinen itselleni uusi (ja yllättävä) asia saksalaisesta joulusta oli se, että joissakin perheissä joululahjat tuo Kristus-lapsi (Christkind), ei suinkaan joulupukki (Weihnachtsmann)! Ensivaikutelmana luulin tämän olevan katolinen perinne, mutta oikeasti tämä onkin protestanttinen Lutherin alkuunlaittama perinne. Täällä joulukuun kuudes päivä vierailee pyhä Nikolaus, joka jakaa lapsille lahjoja ja suklaata saappaisiin oven taakse. Pyhän Nikolauksen päivän vietosta voit lukea lisää aiemmasta postauksestani täältä . Nikolaus -perinteestä meidän tuntemamme joulupukkikin on saanut alkunsa (ja punainen nuttu periytyy tietenkin Coca-Cola -pukilta). Vastaiskuna katoliselle pyhän Nikolauksen perinteelle, halusi Luther kehitellä jouluksi Kristus-lapsen lahjoja tuomaan. Saksassa siis osaan perheisiin joululahjat tuo joulupukki, osaan Kristus -lapsi. Nykypäivänä tapa ei myöskään ole pelkästään uskontoon sidottu, vaan vaihtelee perhe- ja aluekohtaisesti.
Kuten joulupukille, on Kristuslapsellekin tapana kirjoittaa lahjatoivelistoja ennen joulua. Kristuslapselle lähetetään Saksassa postitse vuosittain noin 2 000 000 lasten lahjatoivekirjettä.
Joulukoristeet Saksassa eivät paljoa poikkea suomalaisista, mutta yksi selkeä ero on. ainakin täällä päin Saksaa seimikuvaelma löytyy melkein joka kodista ja niitä askarrellaan myös kouluissa ja päiväkodeissa. Seimikuvaelmat löytyvät myös jokaisilta joulumarkkinoilta.
Joulupäivänä syödään juhlaruokaa, jouluaattona perunasalaattia.
Suomessa joulunviettoon liittyy vahvasti tietyt ruuat, joita ei syödä kuin jouluna. Täällä Saksassa ei erityisiä jouluruokia oikeastaan ole, vaan jouluna syödään juhlavia ruokia, kuten muissakin juhlissa. Siis esimerkiksi kalkkunapaistia. Toki joulunaikaan liittyy paljon leivonaisia ja eräänlaisia piparkakkuja, joissa täälläkin on mausteena usein kaneli. Ja suklaata joka muodossa! Lue saksalaisista joululeivonnaisista lisää täältä: Stollen ja muita saksalaisia jouluherkkuja
Jouluaatto ei täällä ole myöskään se varsinainen juhlapäivä, vaan juhla-ateria syödään joulupäivänä. Jouluaattona syödään tavallista ruokaa, esimerkiksi perunasalaattia ja nakkeja. Suomalaisten joulupuuroksi mieltämä riisipuuro on täällä Saksassa arkipäiväinen välipala tai iltapala. Mekin sitä nykyään keittelemme harvase viikko ja päiväkodissa sitä tarjotaan joka maanantai (tosin riisimaitoon keitettynä) kanelisokerilla maustettuna aamun välipalana!
Joulukukkana tulppaanit.
Joulukukista tuli vielä mieleen, että joulutähtiä myydään täälläkin joulukukiksi, mutta suomalaisten suosima hyasintti on täällä enemmän kevätkukka. Niitä kasvaa keväisin yleisesti puutarhoissa. Jouluna sen sijaan myydään paljon tulppaaneita, jotka Suomessa taas liittyvät ehkä enemmän kevääseen.
Me olemme suuntaamassa joulunviettoon läheisten luokse Suomeen, kunhan koululaisten joululoma ensin alkaisi. Toivomme kovasti valkoista joulua. Täällä meillä on nyt todella lämmintä, iltapäivisin jopa +16 ja aurinko paistaa ja linnut laulavat. Tuntuu enemmän keväältä kuin joululta! Ei siis auta kuin yrittää kuunnella joululauluja ja ahkeroida pukin apulaisen hommissa, niin jospa siitä joulutunnelma nousisi. Mukavaa joulun odotusta kaikille!
Vastaa