En osannut saksaa sanaakaan ennen muuttoamme.
Kielitaidon puuttuminen ei estänyt meitä muuttamasta, mutta toki arjessa pärjääminen mietitytti ja jännitti. Enemmän kyllä lasten kuin omasta puolestani. Tiesimme kuitenkin saavamme apua muutossa miehen työpaikan kautta ja tiesimme myös lähellämme asuvan muita suomalaisia, joihin voisi myös tukeutua alun ongelmatilanteissa. Ja jos ei koskaan uskalla astua pois omalta mukavuusalueeltaan, niin paljon jää kokematta.
Ennen muuttoa viimeiset kuukaudet keskityin elämän järjestämiseen muilta osin ja päätin aloittaa kielen opettelemisen uuteen asuinmaahan asettumisen jälkeen. Siskoni osaa jonkun verran saksaa ja hän kirjoitti minulle muistilapulle pari tärkeää lausetta saksaksi. Nämä lauseet opettelin ulkoa ja ihan hyvään alkuun niillä pääsikin. Osasin siis kertoa nimeni ja sen, että olemme Suomesta kotoisin. Ja kohteliaasti tiedustella, josko vastapuoli osaisi englantia. Helpotuksekseni englannin kielellä tulikin hyvin toimeen. Ehkä vähän liiankin hyvin, sillä motivaatiota saksan kielen opettelemiseen ei ole ollut riittävästi. Tokihan sitä on tämän kolmen vuoden aikana tullut opeteltua ja on opittukin, mutta edelleenkään kielitaitotasoni ei ole kovin hyvä. Siihen nähden, että olen aloittanut nollasta, voinen olla tyytyväinen, että selviydyn arkipäivän tilanteista (esimerkiksi yhteydenpito päiväkotiin ja kouluun, lääkärikäynnit) täysin saksaksi. Lasten kielitaidon kehittymisestä voit lukea täältä: https://lempipaikkojani.fi/lasten-kaksikielisyydesta/
Myös oma käsitykseni kielitaidostani on matkan varrella muuttunut vaativampaan suuntaan.
Alussa olin ylpeä itsestäni, kun sain edes jonkun sanan suustani ulos ja tulin joten kuten ymmärretyksi. Virheistä en voinut välittää, oli vain uskallettava avata suunsa, jotta asiat sai hoidettua. Tämä ei todellakaan ollut helppoa ujolle suomalaiselle, joka on aina jännittänyt vieraiden kielien puhumista ja pelännyt tekevänsä virheitä. Syvällä on ollut ajatus siitä, ettei voi sanoa mitään, jos ei osaa täydellisesti. Kun aloittaa puhumaan nollasta, on tavallaan helpompi aloittaa. Mutta mitä enemmän olen (kirjoista ja netin opetusohjelmista) opetellut kieltä, sen vaikeammaksi sen käyttäminen muodostuu. Nykyään omat kielioppivirheet harmittavat paljon enemmän ja omia taitojaan häpeää. Mitä enemmän saksaa opin, sitä vähemmän koen sitä osaavani!
Deutsch Perfekt -lehti sopii mainiosti vähän kieltä osaavalle oppimisen tueksi.
Sain vinkin tästä lehtisarjasta maahanmuuttajien kielikurssin vetäjältä. Kyseisellä kurssilla koitin käydä vuosi sitten, mutta aikatauluongelmien vuoksi se sitten jäi. Lehtitilaus laitettiin kuitenkin vetämään ja se oli hyvä päätös. Deutsch Perfekt -lehdessä on helppoja tai keskitasoisia artikkeleita eri aihepiireistä. Artikkeleiden vieressä on aina pieni sanasto ymmärtämistä helpottamaan. Olen tykännyt lehdestä, koska siitä saa samalla hyviä matkavinkkejä ja muutenkin tietoa saksalaisista tavoista, kulttuurista, yrityksistä jne. Jokaisessa lehdessä on myös kielioppiosio ja tehtäviä.
Edellä mainitun kielilehden lisäksi tulee toki luettua paikallislehtiä ja kaikenlaisia tiedotteita tulee kotiin päiväkodista ja koulusta joka viikko.
Alussa niitä tuli luettua sanakirjan kanssa! Samaten lukuisat vanhempainillat voi ottaa myös hyvänä kieliharjoituksena. Saksan televisiota tulee edelleen katseltua todella harvakseltaan, vaikka se olisikin kielitaidon kannalta hyvä asia. Me olemme asettaneet tekstitykset päälle ja se todellakin helpottaa ohjelmien seuraamista. Samalle oppii sanoja paremmin kun sekä kuulee, että näkee ne kirjoitettuna. Alussa tuli seurattua lasten kanssa lastenohjelmia ja niistä aikuinenkin oppii kieltä. Aihepiirit ovat ainakin tarpeeksi yksinkertaisia ja toistoa on paljon 😀 Samoin pakollista saksan kielen harjoitusta tulee lasten koulutehtävissä auttaessa.
Internetin kautta on todella hyvät mahdollisuudet oppia kieltä.
Itse olen tykännyt eniten deutsche welle sivustosta ja olen siellä tehnytkin tuota linkin takaa löytyvää interaktiivista kielikurssia. Suosittelen Nicos Weg -kielikurssia lämpimästi muillekin, jotka haluavat opetella kieltä omaan tahtiinsa kotoa käsin. Siellä on myös mahdollista testata kielitaitoansa. Ihan alussa tein myös Rosetta Stone -ohjelmaa, mutta kylästyin nopeasti sen todella hitaaseen etenemiseen.
Kotioloissa kielen opettelun voi käyttää myös palkittua suomalaista WordDive -sovellusta. Itse tykkäsin, että siitä oli paljon apua sanavaraston laajetamiseen ja oikeinkirjoituksen oppimiseen. Kielioppia siitä ei saksan kielen osalta vielä löydy ja se onkin menetelmän haittapuoli. Suosittelen silti lämpimästi. Lisää kokemuksiani WordDivestä voit lukea täältä.
Kieltä oppii parhaiten käyttämällä sitä rohkeasti arjessa.
Vaikka saksan kieliopista olen edelleen melko pihalla, olen arjen tilanteiden kautta (toisia matkimalla) oppinut sellaista käytännöllistä keskustelukieltä, jota ei niin vain kirjoista lukemalla opikaan. Osaan sujuvasti lukuisia arjessa toistuvia fraaseja ja tervehdyksiä ja hallitsen lapsiperheiden tarvitseman sanaston hyvin. Keskustelemaan täällä kyllä pääsee aina halutessaan, vaikka hississä 🙂
Vastaa