Lasten kouluikää pidetään yleisesti ikänä, jolloin moni ulkomailla oleva palaa Suomeen tai moni ajattelee, että silloin on parempi pysyä Suomessa. Suomen koululaitosta pidetään järjestään hyvänä ja sitä arvostetaan. Uskallan olla sen verran eri mieltä, että sanon muualtakin löytyvän hyviä kouluja. Myös kouluikäisten lasten kanssa voi asua ulkomailla/uskaltaa muuttaa ulkomaille. Tästä postauksesta voit lukea kokemuksiani ulkomaille muuttamisesta lapsiperheenä.
Meidän perheessä on tällä hetkellä kaksi kouluikäistä lasta ja molemmat ovat käyneet koulua vain täällä Saksassa. Toistaiseksi minulla on lähes pelkästään positiivista sanottavaa Saksalaisesta koulusta ja olen oikein tyytyväinen siihen, että lapseni ovat täällä koulussa. Nuorimmaisemme on vielä päiväkodissa ja saksalaiseen päiväkotisysteemiinkin olen ollut oikein tyytyväinen. Päiväkotikokemuksistamme voit lukea lisää täältä.

Me asumme NRW:n osavaltiossa, 100 000 asukkaan kaupungissa ja meillä on hyvät peruskoulut (ala-asteet) täällä. Kokemusta itsellä on kahdesta koulusta, sekä kaupungin yleisestä koulusta että katolisesta koulusta. Molemmissa luokkakoko 24-25 oppilasta ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä hyvää ja toimivaa. Kouluissa panostetaan yhteisöllisyyteen, otetaan erilaiset oppijat hyvin huomioon ja kiusaamiseen puututaan heti (omakohtaista kokemusta on!). Myös englanninkielen aloittaminen heti ekaluokalla on plussaa.
Minun mielestäni myös koulun aloitusikä on oikein hyvä, vaikkei täällä Suomen tyylistä kouluun valmistavaa eskaria olekaan. Koulu siis aloitetaan keskimäärin puoli vuotta aiemmin kuin Suomessa ja ainakin omille lapsilleni se on ollut oikein passeli juttu. Esikoinen on siis täällä nyt neljännellä luokalla, mutta Suomessa hän olisi kolmannella. Loppuvuonna syntynyt keskimmäinen on taas samalla luokka-asteella mitä olisi Suomessakin.
Toki huonojakin puolia on, mutta hyvät peittoavat ne. Huonoja puolia ovat esimerkiksi koulun tilojen huono kunto,vanhanaikaisuus ja rahan puute. Jossain määrin myös opetus on vanhanaikaista. Saksassa esimerkiksi kirjoitetaan täytemustekynillä, kuten kirjoittelin täällä.

Eroja Suomen peruskouluun (alakouluun) löytyy toki, mutta useimmat ovat sellaisia, että niiden kanssa pystyy elämään 🙂 Koulukuri ja oppimistahti taitavat olla hieman Suomea suurempia, mutta itse näen sen melkeinpä vain hyvänä asiana. Ainakin omista tytöistäni on täällä koulussa tullut oikein osaavia, pärjääviä, toiset huomioon ottavia reippaita oppilaita. En voi valittaa. Myös molempien erityisominaisuudet eli luonteenpiirteet ja etenkin esikoisen aloittaminen täysin kieltä ymmärtämättömänä ummikkona on otettu kouluissa hyvin vastaan. Lisäksi vanhemmilta odotetaan hieman enemmän osallistumista lasten kouluun. Näistä vanhempainvelvollisuuksista olen kirjoittanut enemmän täällä.
Tässä lyhyesti listattuna saksalainen Grundschule eli 4-vuotinen peruskoulun ala-aste:
- koulu aloitetaan 6-vuotiaana. NRW:ssä sääntö, jos täyttää 6 vuotta syyskuun loppuun mennessä, aloitetaan koulu sinä syksynä. Eli koulun aloitusikä karkeasti 5v 11kk – 6v 11kk.
- peruskoulun ”ala-aste” kestää 4 vuotta, sen jälkeen jakaannutaan eri ”tasoille” kiinnostuksen ja arvosanojen mukaan
- tarvikkeet ostetaan itse. Siis ihan kaikki lähtien piirustuspaperista, saksista, liimapuikosta, vesiväreistä aina kyniin ja vihkoihin asti. Oppiaineita varten ostetaan muovikansioita, johon lapset keräävät monisteita.
- tehtäväkirjat hankitaan koulun puolesta, kaupunki maksaa niistä 2/3. Vähävaraisimmille perheille kaupunki maksaa kirjat (eli koulu hankkii ne ja perheen ei tarvitse maksaa niistä koululle). Tehtäväkirjojen lisäksi koulussa on ekoina vuosina käytössä muutama varsinainen oppikirja ja ne saa lainaksi koulusta. Niitä ei siis tarvitse itse hankkia.
- Läksyt ekaluokalla 30-45 min päivä/4 päivänä viikossa. Valmiita tehtävämonisteita tai sivuja harjoituskirjoista, annetaan viikoksi kerrallaan. Myöhemmin läksyihin saattaa mennä enemmän aikaa, mutta paljoa niitä ei missään nimessä ole.
- viestintä kodin ja koulun välillä reissuvihkona ja monisteina muovitaskussa. Opettajalle voi myös soittaa tiettynä aikana ja varata keskusteluajan aina kun siltä tuntuu. Opettajaa voi mennä myös jututtamaan koulun jälkeen/tavata aamulla koulun pihalla
- viikossa oppitunteja ekaluokalla 20-22, neljännellä noin 26h.
- aina tuplatunnit, 4 oppitunnin koulupäivä välitunteineen ja evästaukoineen kestää siis vain 3h 30 min eli 8:00-11:30. Viiden oppitunnin koulupäivä päättyy klo 12:30 ja kuuden tunnin päivä klo 13:15.
- evästauko 9:30, omat eväät kotoa, herkut (myös leivän väliin laitettava Nutella) ehdottomasti kielletty.
- koulupäivään ei sisälly lounasta. Ne lapset, jotka jäävät varsinaisen koulupäivän jälkeen maksulliseen ”iltapäiväkerhoon”, saavat siellä (noin klo 13) lounaan, joka maksaa 50€/kk.
- saksaa ja matematiikkaa joka päivä, liikuntaa 3 h viikossa
- toisella tai kolmannella luokalla uimakoulu. Kolmannella ja nejännellä pyöräilykoulu, jossa samalla poliisin pitämä liikennekasvatus.
- englanti alkaa ekaluokalla, sitä on 2 tuntia viikossa
- uskonto tunnustuksellista (katolisessa koulussa katolista uskonnon opetusta, kaupungin koulussa uskonnonvapaus, jos ei kuulu kirkkoon ei tarvitse osallistua uskonnonopetukseen.)
- vanhempainiltoja 1-3 kertaa vuodessa. Vanhempainvartit 2 kertaa vuodessa.
- koulunkäyntipakko. Poissaoloista ilmoitetaan soittamalla koulun sihteerille aamulla miel. ennen koulun alkamista. Neljännestä poissaolopäivästä eteenpäin pitää olla esittää lääkärintodistus. Ennen lomia pitää olla heti lääkärintodistus.
- kouluvuoteen mahtuu monenlaista juhlaa ja yhteishenkeä nostattavaa tapahtumaa. Vuoden aikana tehdään retkiä teatteriin, museoon, musikaaliin ja/tai elokuviin.

Lopuksi vielä muistutan siitä, että Saksa on iso maa ja alueelliset, jopa kaupunkikohtaiset erot käytännöissä ovat suuria samankin osavaltion sisällä. Eri osavaltioista puhumattakaan. Nämä kokemukseni ja tietoni koskevat siis meidän kotikaupunkia ja osittain tietysti myös kotiosavaltiotamme. Mutta yhtä kaikki, halusin tuoda tällä kirjoituksellani esille myös sen, että paljon parjatussa saksalaisessa koulusysteemissä on myös paljon hyvää ja että muuallakin kuin Suomessa on hyviä kouluja. Myös kouluikäisten lasten kanssa voi asua muualla kuin Suomessa pelkäämättä, että lapset joutuvat ihan hunningolle ja jäävät ilman kunnollista oppia 😀 Lisää mietteitäni ulkomaille muuttamisesta lapsiperheenä voit lukea täältä.
—
Lue aiheesta lisää blogistani:
Paljonko koulunkäynti Saksassa maksaa?
Koulunaloitus on juhlan paikka!
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen Saksassa
Kouluissa kirjoitetaan mustekynällä
Vanhempainvelvollisuudet Saksan kouluissa
Saksalaislapset eivät käytä kännykkää koulussa
Kouluissa syödään omia eväitä: mitä eväsrasioista meillä löytyy?
Vastaa