Joku aika sitten keskimmäinen lapsemme täytti vuosia ja oli aika järjestää kaverisynttärit. Lasten syntymäpäivää juhlitaan Saksassa oikein kunnolla.
Tämä ei silti tarkoita, että lihavaa lompakkoa tarvittaisiin. Esimerkiksi päiväkodissa syntymäpäiväsankari on juhlittu koko sen päivän ja kotoa tuodaan herkullisia tarjoomuksia. Kouluihinkin viedään luokkakavereille tarjottavaa ja saapa lapsi opettajaltakin kivan pienen lahjan. Tapana on myös nostaa sankari tuolilla ylös niin monta kertaa kuin on täytettäviä vuosia.
Näin loppuvuonna syntyneelle on meillä ollut tapana leipoa piparkakkuja tarjottavaksi ja tänä vuonna meillä oli kaverisynttäreilläkin ohjelmanumerona piparkakkujen leipominen ja koristelu. Se osoittautuikin suureksi hitiksi ja kaikki vieraat olivat aivan innoissaan leipomassa ja koristelemassa. Ja tällaiselta hieman kielipuolelta äidiltä tuollaisen ohjelmanumeron ”vetäminen” sujui suhteellisen kivuttomasti! Vieläkin meinaan muistelen vähän kauhulla esikoisen ihan ensimmäisiä kaverisynttäreitä täällä Saksassa, jolloin en osannut saksaa vielä muutamaa lausetta enempää! Kyllä siinä äitiä (ja isääkin) vähän jännitti miten kaikki menee!
Pieniä eroavaisuuksia lasten synttäreistä löytyy Suomeen verrattuna.
Ensinnäkin Saksassa synttärivieraat eivät yleensä pukeudu kovin juhlavasti ja suurin osa vieraista saapuu paikalle ihan tavallisissa farkuissa.
Toisekseen kaverisynttäreiden kesto on ihan minimissäänkin 3 tuntia, mieluummin 4! Useimmiten synttärit kestävät 4-6 h. Ja vähän isommilla lapsilla ovat myös yökyläsynttärit suosittuja. Meilläkin esikoisen 8-vuotisjuhlissa oli 5 tyttöä yökylässä. Mieheni sanoin ne synttärijuhlat kestivät 18 tuntia!
Ja kolmannekseen, juhlissa tarjotaan yleisesti myös suolaista ruokaa makean lisäksi. Tyypillistä tarjottavaa synttäreillä on ranskanperunat majoneesin ja ketsupin kanssa ja herkkuna kakun tilalta on usein muffinseja. Meillä on viimeisimmissä juhlissa ollut tarjolla pikkupitsoja ja nämä ovat olleet lasten mieleen! Suomalaistyyppistä täytekakkuakin on tullut leivottua, mutta se ei oikein saksalaislapsille maistu.
Syntymäpäiväjuhlissa on aina jotain järjestettyä ohjelmaa.
Mutta mitä, se vaihtelee perheestä ja lasten iästä riippuen. Lapseni ovat olleet yhtä lailla kotisynttäreillä kuin kodin ulkopuolella järjestetyissä juhlissakin. Kotisynttäreillä on muun muassa katseltu elokuvaa, etsitty aarretta, järjestetty erilaisia kilpailuita ja yhteisleikkejä, askarreltu jne. Me itse olemme tähän mennessä pitäneet synttärit aina kotona. Esikoinen on vieraillut synttäreiden merkeissä ulkoilmakotiseutumuseossa, jossa paistettiin yhdessä lättyjä. Hän on ollut myös synttäreillä hevostallilla ja päässyt kokeilemaan vikeltämistä. Myös erilaiset metsäsynttärit ovat suosiossa. Viimeisimmäksi esikoinen oli luontoretkellä koulukaverinsa 10-vuotissynttäreillä. Minusta on hienoa, että juhlia on monenlaisia, ja pienelläkin budjetilla voi juhlia. Tärkeintä on kuitenkin hauska yhdessäolo!
Sankarin lahjatoiveita kysytään etukäteen.
Lelu- ja kirjakaupoissa on myös usein syntymäpäivälahjapalveluita käytettävissä. Näissä synttärisankari kerää itselleen mieluisia lahjoja valmiiksi nimellä varustettuun syntymäpäiväkoriin, josta vieraat voivat halutessaan käydä valitsemassa ja ostamassa lahjan. Meidän kohdalle näitä valmiita koreja ei ole osunut kuin kerran, emmekä itsekään ole sellaista käyttäneet. Mutta lähes jokainen vanhempi on kysynyt ennen juhlia meiltä, mitä sankari haluaa lahjaksi. Selvästi mieluiten noudatetaan toiveita ja ostetaan toivottu lahja. Kouluikäisillä olen myös huomannut, että tavaralahjan sijasta annetaan usein esimerkiksi elokuvalippuja tai luistelu- ja uimahallipääsylippuja. Me itse olemme vieneet esikoisen kaverin eläintarhaan syntymäpäivälahjana ja tätä tapaa ajattelimme noudattaa jatkossakin isompien lasten kohdalla. Tavaraa tuppaa olemaan kaikilla ihan liikaakin ja tuollaisesta yhteisestä tekemisestä syntyy hauskoja yhteisiä muistoja.
Juhlista vieraat saavat aina mukaansa kiitoslahjapussin kotiin vietäväksi.
Tämä taitaa tosin olla Suomessakin jo yleisenä tapana. Näissä lahjapusseissa on yleensä karkkia ja jotain pientä, kuten pieni lelu, tarroja, pinnejä, laastareita tms. Minä tykkään ompelusta, joten tapana on ollut tehdä itse joku pieni käsityö lahjapusseihin karkkien lisäksi. Keskimmäisen synttäreillä oli leipomisen lisäksi yhtenä ohjelmanumerona aarteenetsintä ulkona pimeässä taskulappujen valossa, joten tein sitä varten pöllöjä, jotka vieraat saivat sitten viedä mukanaan.
Vastaa