Oppaamme mukaan parasta aikaa vierailla Ahvenanmaalla on elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Syyskuun toisen viikonlopun auringon lämmittäessä kasvoja, väitteeseen on helppo yhtyä. Alkusyksy Ahvenanmaalla on leppeä ja lämmin.
Ahvenanmaa tutuksi -lehdistömatkan* aikana saimme melko kattavan käsityksen Ahvenanmaan tarjoamista matkailumahdollisuuksista, esimaksua siitä mitä kaikkea ehtii nähdä ja kokea vain kahden päivän aikana.
Paikallisuus on sydämen asia.
Ahvenanmaalaiset ovat kovin ylpeitä kotipaikastaan ja paikallisten tuotteiden suosiminen ei tunnu olevan vain juhlapuhetta. Yrittäjyys ja idearikkaus vaikuttaa olevan myös monilla verissä. Eikä ihme, saaristossa ei ole pärjännyt, jollei ole ollut omavarainen. Omavaraisuus näkyy vieläkin arjessa ja paikalliset tuotteet ovat näkyvässä osassa esimerkiksi ahvenanmaalaisten lautasilla. Kahviloissa ja ravintoloissa on tarjolla paikallisen kalastajan saalista, oman meijerin tuotteita, ahvenanmaalaisen Stallhagen -panimon oluita tai paikallista, erittäin herkullista Amalian limonaditehtaan limonaadia.
Itselleni jäi reissusta parhaiten mieleen oppaan tapa korostaa ahvenanmaalaisten yhteisöllisyyttä. Omista tuotteista, tavoista ja perinteistä ollaan hyvällä tavalla ylpeitä ja niitä pidetään yhä yllä. Itseäni ilahdutti esimerkiksi juhannussalko-perinteen näkyvyys tänäkin päivänä. Juhannus Ahvenanmaalla olisi taatusti ikimuistoinen kokemus myös turistinäkökulmasta koettuna. Samoin syyskuussa pidettävät sadonkorjuujuhlat ja -markkinat ovat mahtava vanhoja perinteitä nykypäivään tuova tilaisuus.
Ehdimme matkan aikana piipahtaa myös Kasteholman linnan vieressä olevassa Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseossa, jossa pääsee tutustumaan ahvenanmaan perinteiseen rakentamiseen ja 1800 -luvun lopun historiaan. Tämä on taatusti kiva koko perheen retkikohde ja kaiken hyvän lisäksi vieläpä täysin ilmainen! 
Ulkoilmamuseon pihapiirissä pääsee myös rapsuttelemaan ahvenanmaanlampaita. Ahvenanmaanlammas (toiselta nimeltään saaristolammas) on suomalaisen lampaan alkuperäisrotu, joka on sopeutunut saariston karuihin olosuhteisiin.
Kastelholman linnan ja ulkoilmamuseon vierestä löytyy myös Smakbyn ravintola, jossa voi tehdä ostoksia, herkutella ravintolan antimista tai vaikkapa osallistua johonkin työpajaan. Lue Smakbystä lisää postauksestani: Miltä maistuu Ahvenanmaa? 4 ravintolavinkkiä Ahvenanmaalle.
Tiesitkö, että 72% kotimaisista omenoista kasvatetaan Ahvenanmaalla?
Vierailimme pienellä Öfvergårds -omenatilalla ja pääsimme tutustumaan omenanviljelyyn, viljelijän arkeen ja maistelemaan tilan tuottamia omenamehuja. Opinpa samalla uuden sanan, jolle ei suomenkielessä edes ole vastinetta! Tilan valmistama omenamehu on tyypiltään ruotsiksi must (kuten myös englanniksi). Tällainen mehu on siis omenoista puristettua, suodattamatonta mehua, jossa on mukana kaikki omenasta. Vastaavaa mehua voidaan siis tehdä myös muista hedelmistä ja marjoista ja esimerkiksi viininvalmistuksessa ensimmäinen vaihe on viinirypäleistä tehty must. Itse join tällaisia mehuja paljon Saksassa asuessa ja toivoisin näiden mehutyyppien lisääntyvän myös manner-Suomessa.
Löysin Ahvenanmaalta itselleni uuden lomahaaveen
Lehdistömatkan vierailukohteista odotin etukäteen eniten retkeä Silverskäriin ja Klobbeniin. Veneretki ja saariin tutustuminen nostatti minussa suuret haaveet päästä kokemaan hiljaista saaristotunnelmaa jossain vaiheessa uudestaan. Nämä saaret edustivat itselleni sitä puolta Ahvenanmaasta, jota olin sen etukäteen ajatellutkin olevan. Näen jo silmissäni itseni myrskyluodon Maijana, toki hieman nykyaikaisemmissa olosuhteissa. Ajatella, asua nyt ihka omalla saarella, keskellä aitoa saariluontoa (mutta täydellä ylläpidolla).
Todellakin, nämä saaret voi vuokrata omaan käyttöön, mutta tässä kohti haaveeseeni tulee pieni hidaste. Saaren hinta ei tietenkään ole mikään aivan pieni. Toisaalta esimerkiksi Klobbenista löytyy majoitustilat noin kolmellekymmenelle majoittujalle. Saariloman toteutukseen täytyisi siis löytää muutama kaveri. Klobben onkin suosittu esimerkiksi yritysten tilaisuuksiin tai häiden pitopaikkana.
Ihastuin saarissa erityisesti niiden luonnonmukaisuuteen. Rakennuksissa ja sisutuksessa oli otettu ympäröivä luonto huomioon, kunnioitettu perinteitä ja huomioitu ekologisuus. Rakennukset olivat sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa jättäen luonnon pääosaan.
Luontomatkailu Ahvenanmaalla on haave, jonka aion toteuttaa. Lehdistömatkalla emme tietenkään ehtineet kovin paljoa nauttia luontoretkistä, mutta niille voin hyvin mennä itsekin seuraavalla Ahvenmaan matkallani. Sellainen nimittäin aivan varmasti tulee.
Miten Ahvenanmaalle pääsee?
Ahvenanmaalle pääsee laivalla joko Turusta tai Helsingistä. Tällä torstaiaamusta lauantaiaamuun kestäneellä lehdistömatkalla menomatkalla nautimme Silja Galaxyn kyydistä ja paluumatkalla nousimme puolestaan Silja Serenaden kyytiin. Lähtö on Turusta aamuvarhaisella ja perillä Maarianhaminassa Silja Galaxy on iltapäivällä. Näin jo ensimmäisenä matkapäivänä on hyvin aikaa kohteeseen tutustumiseen. Yhden yön jälkeen toisen päivän voi käyttää aivan aamusta iltaan Ahvenanmaalla. Paluumatka alkoi lähellä keskiyötä ja laivalla nukutun yön jälkeen saapuminen Helsinkiin on kymmenen maissa aamulla.
Laiva- ja reittivaihtoehtoja on toki useita ja näistä voi jokainen koota itselleen mieluisen kierroksen. Maarianhaminaan voi tutustua helposti ilman autoa. Jos haluaa tutustua Ahvenanmaahan myös Maarianhaminan ulkopuolelta, voi oman auton tai polkupyörän tuoda laivalla mukanaan tai vuokrata paikanpäällä. Ja kukapa estää yöpymästä Ahvenanmaalla useammankin yön. Meidän majapaikkaamme, hotelli Pommernia voin ainakin suositella lämpimästi. Huoneet olivat tilavat, hotelli tyylikkäästi sisustettu ja sijainti oli keskellä Maarianhaminaa.
*osallistuin Ahvenanmaan parhaat palat -lehdistömatkalle Silja Linen ja Ålandhotelsin kutsumana.
Heinäkuussa 2020 vietin perheeni kanssa ihanan pitkän viikonlopun Ahvenanmaalla. Lue lomastamme lisää:
Vastaa