Saksaan muuttaneiden ja Saksassa asuvien suomalaisten keskuudessa kysellään usein – etenkin alkuvaiheessa – miten korvata tutut suomiruuat ja raaka-aineet ruuanlaitossa ja leivonnassa tai mistä löytäisi suomalaisia ruokia.
Itselläni on kyllä tässä suhteessa melko helppoa. Täällä Reininmaalla tuntuu olevan hyvin samankaltainen ruokamaku kuin Suomessakin. Peruna on ruokavalion peruspilari ja muutenkin ruoka koostuu pitkälti suomalaisille tutuista ruoka-aineista. Luonnollisesti pieniä erojakin on, mutta niistä saa vain hauskaa vaihtelua omaan ruokavalioonsa. Itselläni Saksassa asuminen on lisännyt esimerkiksi kasvisten osuutta ja toisekseen esimerkiksi makeiden leivänpäällisten suhteen olen muuttunut huomattavasti sallivammaksi. Näistä olenkin jo kirjoitellut aiemmin (lue lisää täältä).
Monille Saksaan muuttaneille suomalaisille päänvaivaa tuottavat tuttujen kahvimakujen ja rasvattoman maidon löytymisen vaikeus. Itselleni kahvi ei ollut ongelma, koska olimme jo Suomessa siirtyneet tummapaahtoiseen kahviin. Ja sanoisinkin, että minun mielestäni saksalainen kahvi maistuu paremmalta kuin suomalainen Juhla mokka. Mutta ymmärrän kyllä, että makuja on monia.
Rasvaton maito oli itsellenikin alussa pieni kynnyskysymys. Tai siis se, ettei sitä niin vain Saksassa myydä. Täällä tarjolla oleva maito on enimmäkseen kevytmaitoa (Fettarm eli vähärasvainen) tai jopa täysmaitoa (Vollmilch). Suomessa käytin itse rasvatonta maitoa muuten paitsi kahvissa aina kevtmaitoa. Saksassa en ole enää juonut maitoa sellaisenaan ja se on oikeastaan vain hyvä asia. Eipä aikuisen ihmisen tarvitsekaan ruuan kanssa maitoa litkiä. Lapsemme joivat jo Suomessa enimmäkseen kevytmaitoa, joten heille se ei tuottanut ongelmia täälläkään.
Toinen rasvaisuusharha on se, että alussa minäkin luulin saksalaisten jugurttien ja juustojen olevan tosi rasvaisia. Lukeehan paketeissa isolla tyyliin juustossa 40% rasvaa ja jugurtissakin saattaa olla 4-5%, jopa 10%. Tarkempi tutkiminen osoitti kuitenkin vain merkintätavan olevan erilainen. Täällä tuotteeseen monesti merkitään kuiva-aineen rasvapitoisuus. Todellisuudessa nämä ”huippuravaiset” juustot ja jugurtit ovat rasvapitoisuuksiltaan ihan Suomen luokkaa. Esimerkiksi raejuustossa lukee 20% rasvaa, mutta totuus on 4,5%/100g kohti. Tai Mozzarellajuustossa lukee 45% rasvapitoisuus ja oikea luku on 18,5g rasvaa/100 g juustoa.
Toinen huomionarvoinen seikka on se, että Saksassa suositaan erikoisliikkeitä, toreja ja pikkumyymälöitä ruoan hankinnassa. Toki myös suuria marketteja on, mutta useimmat hankkivat ruokansa useasta paikasta keräämällä. Myös tuotteiden sesonki/kausivaihtelut ovat suuria. Saksassa suositaan kausiruokaa ja kauden kasvikset ja hedelmät ovat edullisia. Monia hedelmiä ei edes kovin yleisesti myydä silloin, kun ei ole niiden sesonki.
Mutta pidemmittä puheitta, tässä pieni lista hyviksi havaitsemistani tuotteista, joilla korvata suomiruoka. Tai oikeastaan pitäisi ehkä sanoa kyseessä olevan myös eräänlainen pieni sanasto, jolla tunnistaa etsimänsä tuotteet.
Aloitetaan ksylitolipurukumista. Olen onnistunut löytämään Pennystä purukumia, jonka ksylitol-pitoisuus on 37%. Eihän se yhtä hyvä ole kuin täysksylitolipastillit tai täysksylitolipurkka (jossa ksylitolia ei tokikaan ole 100% Suomessakaan). Eli edelleen pysrin tuomaan/tuotattamaan Suomesta täysksylitolipastilleja ja purkkaakin, mutta niiden loppuessa tyydyn Pennyn tuotteisiin.
piimää vastaavaa on joko Buttermilch tai Kefir eli Kefiiri, joka muistuttaa mielestäni eniten suomalaista piimää
rahka = Quark. Rahkaa on erilaisilla rasvapitoisuuksina ja erilailla maustettuna.
kermaviilin tilalta käytän Saure Sahnea (suora käännös hapan kerma) Saure Sahne ainakin itselläni toimii esimerkiksi leivonnassa ja dipeissä aivan kermaviilin tavoin. (Ja pieni lisähuomautus: Suomessa kermaviili valmistetaan kermaa hapattamalla eli nimestään huolimatta kermaviili on hapankermatuote.)
kuohukerma = Schlagsahne
raejuusto = Körniger Frischkäse tai Hüttenkäse
siirappi = Goldsaft, Zuckerrübensirup (Huom: löytyy kaupasta hillohyllyltä, ei sokereiden luota!) Pakkaus voi olla muovipullo tai sitten pahvinen purkki.
vehnäjauho = Weizenmehl, Dinkelmehl on spelttijauoa. Volkorn tarkoittaa täysjyväjauhoa.
ruisjauho = Roggenmehl
raesokeri = Hagelzucker
tomusokeri = Puderzucker
perunajauho = Kartoffelmehl
maissijauho/maissitärkkelys = Speisestärke
kaurahiutaleet = Haferflocken. Jos haluaa tehdä puuroa, kannattaa ostaa pehmeitä eli Zarte Haferflocken. Niistä saa puuroa. Saksassa kaurahiutaleita käyttään yleisemmin myslissä ja siihen tarkoitetut hiutaleet ovat kovempia.
mannaryynit = Grieβ, Weizengrieβ on sitä vaaleaa vehnästä tehtyä mannaryyniä ja Dinkelgrieβ speltistä tehtyä. Mannaryynit löytyvät helpoiten luomuhyllystä tai luomutuotteisiin erikoistuneista kaupoista.
riisipuuro = Milchreis ja sillä nimellä myydään myös riisipuuroryynit
ruisleipä. En tiedä miten on etelämpänä Saksaa, mutta ainakin täältä NRW:stä saa ruislimppua leipomoista ja kaupoista. On ruissämpylää ja kovakuorista rapeaksi paistettua hapanjuureen tehtyä kunnon leipää. Oman kokemuksen mukaan parhaimmat löytyvät luomuleipomoiden valikoimista.
Myös Suomessa valmistettua ruisleipää myydään kaupoissa, mutta se on sellaista paahdettavaksi tarkoitettua ”säilöleipää”.
Hapankorppuja (suomalaisia) myydään nimellä Finncrisp ainakin Reweissä ja Kauflandissa. Samaten ruissipsejä myydään näissä liikkeissä. Wasan näkkileipää myydään myös ihan yleisesti.
Suomalaista suklaata tai karkkeja ei myydän peruskaupoissa, mutta ruotsalaista Marabou -suklaita saa useista liikkeistä. Samaten ruotsalaisia karkkeja.
salmiakki ja lakritsi. Niidenkin suhteen saa täällä Kölnin nurkilla olla onnellinen. Haribon ja Katjeksen lakritsia myydään joka paikassa. Ja tanskalaisia turkinpippureita olen ostanut Rossmannilta. Ja jos oikein salmiakkihammasta kolottaa, niin aina voi piipahtaa Hollannin puolella täydentämässä varastojaan.
Ja viimeisenä vinkkinä korvaaja Marianne karkeille eli Mint Chocs. Maistuu hyvin lähelle samalta, mutta hinta on huomattavasti edullisempi 😛 Näitä myydään ainakin Rewessä ja Pennyssä.
Toivottavasti listasta oli iloa ja hyötyä. Ja jos joku oleellinen puuttuu, niin vinkkaa ihmeessä kommenttiboksiin omat vinkkisi!
Mites muissa maissa, onko helppoa löytää suomalaistyyppistä ruokaa vai pitääkö käyttää enemmän luovuutta?
Vastaa