Yhteistyössä: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) –hanke
Työnteko Euroopassa kiinnostaa, mutta entäs perhe ja lapset? Mitä pitää ottaa huomioon, kun muuttaa töiden perässä toiseen EU-maahan ja mukana muuttavat lapset?
TE-palveluiden sivuilta löytyvä Maastamuuttajan muistilista on kätevä ja helpottaa asioiden suunnittelua. Ulkomaille muuttajalla on paljon asioita muistettavana ja hoidettavana. Verot, muuttoilmoitukset, asukkaaksi rekisteröityminen. Pankkitili, vakuutukset, asunto. Terveydenhuolto. Mutta entäs, kun tähän listaan lisätään puoliso ja lapset. Asuinpaikan suhteen pitää huomioida myös puolison ja lasten viihtyminen ja mahdollisuudet työntekoon/hoitopaikkoihin/kouluun. Miten perhe-etuudet uudessa asuinmaassa? Mistä lapsille päivähoitopaikka? Miten helpottaa lasten integroitumista? Lasten terveydenhoito ja neuvola? Mitä tehdä, jos lapsi sairastuu? Miten koulunkäynti järjestetään? Lista on pitkä ja saattaa tuntua pelottavaltakin. Miten ihmeessä näistä kaikista selviää!
Jos perheessä on vain pikkulapsia ja toisen puolison on tarkoitus ainakin alussa olla lasten kanssa kotona, ei tarvitse ehkä heti miettiä lasten hoitojärjestelyitä tai koulunkäyntiä. Siitä huolimatta lasten kanssa ulkomaille muuttaessa on monta huomioitavaa asiaa. Lapset kaipaavat myös ikätovereiden seuraa ja ehkä harrastuksiakin. Pienten lasten kanssa toisia lapsia on helppo tavata vaikkapa leikkipuistoissa ja erilaisissa vanhempi-lapsi ryhmissä, jumpassa tai muskarissa. Isommat lapset hyötyvät varmasti myös päivähoidosta. Esimerkiksi Saksassa on yleistä, että lapset laitetaan 3-vuotiaana päiväkotiin, vaikka toinen vanhemmista olisikin kotona. Päiväkodeissa on tarjolla myös osa-aikaisia hoitopaikkoja ja nämä ovatkin hyvä tapa mahdollistaa lapsen sosiaaliset suhteet ja paikallisen kielen oppiminen. Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Ranskassa ja belgiassa, koulunkäynti aloitetaan jo 2-3 -vuotiaana. Saksassa kouluun mennään 6-vuotiaana.
Tässä postauksessa kirjoitan perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisesta Saksassa ja kerron meidän perheen kokemuksista Saksaan muuttamisesta ja Saksassa asumisesta lapsiperheenä. Postaussarjan edellisessä osassa, Töissä Saksassa, kirjoitin yleisemmällä tasolla Saksaan töiden perässä muuttamisesta, työnhausta Saksassa ja Saksan ja Suomen työkulttuurien eroista ja esimerkiksi verotuksesta. Onpa pieni vertailu myös Saksan ja Ranskan välilläkin.
Mitä pitää ottaa huomioon, kun suunnittelee muuttoa Saksaan perheen kanssa?
Olemme asuneet Saksassa 4,5 vuotta ja alunperin meidät tänne toi – klassisesti – miehen työpaikka. Mieheni saatua työpaikan Saksasta, emme kauaa miettineet. Vaikka meistä kukaan ei puhunut saksaa, halusimme lähteä kokeilemaan siipiämme ja elämänmenoa Saksassa. Muuttohetkellä lapsemme olivat nuorin 1,5 v, keskimmäinen vajaa 4 v ja vanhin 6 vuotias. Suomessa olin lasten kanssa kotona, joten sen puoleen päätös ulkomaille muuttamisesta tuossa elämänvaiheessa oli helpohko. Koska mieheni työskentelee paikallisella sopimuksella saksalaisen työnantajan alaisuudessa, siirryimme muuttopäivästä lähtien Saksan sosiaaliturvaan koko perhe. Muuttovalmisteluissa ja paperitöissä (esim pankkitilin avaaminen Saksaan, asukkaaksi ilmoittautuminen, lapsilisien hakeminen, sairaskassaan liittyminen jne) saimme apua työnantajan maksamasta Relocation -palvelusta.
Päivähoitomaksut vaihtelevat asuinpaikan mukaan, mutta karkeasti ottaen ovat samassa suuruusluokassa Suomen kanssa. Yhteiskunta siis tukee päivähoitoa eli kaupungit maksavat osan hoitokuluista. Perheen osuuteen eli päivähoitomaksun suuruuteen vaikuttavat perheen tulot. Joissakin kaupungeissa päivähoito on jopa täysin ilmaista ja usein ainakin viimeinen päiväkotivuosi eli ns esikouluvuosi on ilmainen. Ruokailusta päiväkodeissa sen sijaan pitää itse maksaa ja kuukaudessa ruokailuun menee noin 50€. Monissa kaupungeissa on myös mahdollista, että päiväkotipaikkaan ei sisälly lounasta, vaan hoitopaikka on vain aamupäiväksi. Meidän kokemuksista päiväkodista voit lukea lisää täältä.
Yksi ero Saksan ja Suomen välillä on se, että Saksassa on koulunkäyntipakko eli kouluvelvolliset lapset menevät täällä kouluun ja kotiopetusta ei hyväksytä. Koulusta ei juurikaan saa omaa lomaa, joten lomamatkat on suunniteltava koulun loma-aikojen puitteissa. Pidemmissä poissaoloista vaaditaan lääkärintodistus, samoin juuri ennen lomia tarvitaan lääkärin todistus sairaudesta. Koulu alkaa Saksassa 6-vuotiaana. Toisin sanoen koulu alkaa sinä syksynä, kun lapsi on täyttänyt (tai täyttää syyskuun loppuun mennessä) 6-vuotta. Loppuvuonna syntyneet aloittavat koulun seuraavana vuonna. Kouluissa ollaan tottuneita maahanmuuttajiin ja huonosti saksaa puhuviin. NRW:n alueen peruskouluissa 40% lapsista puhuu kotona muuta(kin) kieltä kuin saksaa. Siitä huolimatta lisäopetusta tai tukiopetusta esimerkiksi saksan kieleen ei välttämättä ole saatavilla. Meillä ensimmäinen lapsi aloitti koulun kesken lukuvuoden täysin ummikkona, mutta emme saaneet koulun puolelta mitään tukiopetusta. Koulunkäynnistä Saksassa voit lukea lisää omasta postauksestaan täältä.
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen
Saksassa työelämän ja perheen yhteensovittaminen on ollut meidän perheelle melko helppoa. Etenkin, kun olin alussa kokonaan lasten kanssa kotona ja nykyäänkin teen vain osa-aikaisesti töitä. Alue- ja työpaikkakohtaisia eroja on, kuten Suomessakin. Joillakin aloilla/työpaikoilla Saksassa tehdään pitkää päivää ja työelämä voi olla hyvin joustamatonta. Toisaalta taas meidän perheen ja lähipiirin kokemukset osoittavat, että joillakin työpaikoilla otetaan erilaiset elämäntilanteet hyvin huomioon. Esimerkiksi mieheni työpaikalla ei tarvitse notkua iltamyöhään ja perhetilanteiden vuoksi saa helposti joustoa ja etätöitäkin on mahdollista tehdä. Erilaiset etä- ja osa-aikatyömahdollisuudet ovatkin omassa saksalaisessa tuttavapiirissä hyvin yleisiä. Etenkin pikkulapsivaiheessa monet perheelliset tekevät osa-aikaista työtä tai työskentelevät kotoa käsin. Olen myös kuullut, että pitkiinkin hoitovapaisiin ja taukoihin työelämästä lasten hoidon takia suhtaudutaan myönteisesti.
Yhteiskunta kannustaa Saksassa lapsien tekoon erilaisin perhe-etuuksin, kuten Suomessakin. Äitiys- ja vanhempainvapaat ovat Saksassakin pitkät. Itseasiassa vähän pidemmät kuin Suomessa. Tuettua vanhempainvapaata saa yksi vanhempi pitää 12 kk ja jos myös isä pitää vapaata, saa vanhempainvapaaseen 2 kk lisää. Kotihoidontukea sen sijaan Saksassa ei makseta (kuin jossain osavaltiossa), mutta lapsen hoidon takia on oikeus olla töistä poissa kolmeen ikävuoteen asti. Lapsilisä on Saksassakin verotonta tukea ja sitä maksetaan (vuonna 2017) ensimmäisestä lapsesta 192€, samoin toisesta. Kolmannesta lapsesta saa 198€. Lapsilisää (Kindergeld) nostetaan vähän vuosittain. Lisäksi lapsista saa verotuksessa vähennystä. Sairasta lasta saa jäädä kotiin hoitamaan (lääkärintodistuksella).
Vaikka yllä olen kertonut erilaisten perhe-etuuksien olevan Saksassa hyvät ja perheverotus mahdollistaa toimeentulon vain toisen puolison käydessä töissä, ei perhe-elämän ja töissäkäynnin yhteensovittaminen ole pelkästään helppoa. Järjestelmä on rakennettu pitkälti niin, että toisen vanhemman oletetaan olevan kotona lapsista huolehtimassa. Kahden kokopäivätyössä käyvän vanhemman perheessä arki ja lastenhoito ei ole välttämättä helppoa (tai halpaa) järjestää. Isovanhemmat toki auttavat paljon, mutta maahanmuuttajilla heitä ei yleensä ole lähellä. Esimerkiksi osa hoitopaikoista sulkee ovensa hyvinkin varhain ja normaali päiväkodin sulkeutumisaika on klo 16-17. Koulupäivät alakoulussa on lyhyet, eikä niihin sisälly lounasta. Koulupäivä alaluokilla loppuu usein jo klo 11:30 ja lapsi tulee tässä vaiheessa kotiin syömään. Maksullista iltapäivätoimintaa lounaineen on toki saatavilla, mutta näitä paikkoja ei välttämättä riitä kaikille lapsille.
Saksassa on lisäksi paljon sellaisia vanhempien velvollisuuksia, joita Suomessa ei ole. Esimerkiksi kouluhammaslääkäriä tai kouluterveydenhoitajia ei Saksassa ole. Lasten lääkäritarkastukset, hammastarkastukset, rokotukset jne hoidetaan itse. Myös erilaisia vanhempainvelvollisuuksia Saksan päiväkodeissa ja kouluissa on. Vanhempien oletetaan voivan osallistua esimerkiksi koulun retkille valvojiksi keskellä koulu(työ)päivää. Tämä käytäntö on yleistä muuallakin Keski-Euroopassa. Lasten ei myöskään ole hyvä olla yksin kotona, yleisesti ottaen koululaiset alkavat olla iltapäivisin yksin kotona vasta yläkouluun siirtyessään eli noin 10-vuotiaana. Sama koskee pitkälti myös lasten itsenäistä kulkemista harrastuksiin ja kavereille.
Lasten terveydenhuolto Saksassa
Saksassa ei ole samanlaista neuvolajärjestelmää kuin Suomessa, vaan kaikki lapset käyvät tarkastuksissa yksityisellä lastenlääkärillä. Lastenlääkärin saa valita itse, ja jos ei ole tyytyväinen, voi lääkäriä vaihtaa. Saksassa on tyypillisesti paljon pieniä yksityisiä lääkäreitä. Me kuulumme koko perhe miehen mukana TK-sairaskassaan (Techniker Krankenkasse) ja kassa korvaa kaikki lasten lääkärikäynnit (myös erikoislääkärit, esim silmälääkäri), hammastarkastukset ja reseptillä määrätyt lääkkeet. Myös esimerkiksi puheterapia korvataan sairaskassasta.
Lasten lääkäri suorittaa siis ns. neuvolatarkastukset eli lasten määräaikaiset terveystutkimukset ja rokotukset sekä hoitaa lapsen sairastapaukset. Määräaikaistarkastuksia on vauvaiässä tiheämmin ja iän myötä harvemmin. 5 ikävuoteen asti vuosittain, sen jälkeen noin joka toinen vuosi. Näissä tarkastuksissa kysellään vanhemmalta lapsen terveydentilasta ja kehityksestä ja teetetään erilaisia tehtäviä, kuten Suomenkin neuvolassa. Lisäksi joka kerta kuunnellaan keuhkot ja sydän, tutkitaan kuuloa ja näköä eli tehdään lääkärintarkastus.
Omalla lasten lääkärillä käydään myös sairastapauksissa. Arkipäivisin omalle lääkärille saa aina ajan samalle päivälle (ts lääkärille mennään jonottamaan). Pisimmillään olen joutunut ruuhka-aikana odottamaan lääkärille pääsyä lasten kanssa reilun tunnin. Iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisissä sairastapauksissa mennään erilliseen päivystykseen lasten sairaalaan. Sielläkään ei tarvitse kovin kauaa odotella. Aina koko keikasta ajomatkoineen, jonotuksineen, tutkimuksineen ja lääkehakuineen apteekista on selvinnyt alle kahdessa tunnissa. Mielestäni lasten kohdalla terveydenhuolto toimii Saksassa paremmin kuin Suomessa. Juuri siitä syystä, että niin ”neuvolakäynnit” kuin sairauksien hoitaminenkin tapahtuu saman, oman lääkärin alaisuudessa vauvasta täysi-ikäiseksi eli lääkäri oppii tuntemaan lapsen ja perheen ja kaikki tiedot lapsesta ovat samassa paikassa. Samaten hoitoon pääsee nopeasti ja helposti ja ainakin meidän perheen kohdalla helposti myös erikoislääkäreille aina tarvittaessa.
Saksa on hyvä paikka perheelliselle.
Saksa on hyvä maa asua lapsiperheenä. Yleisesti ottaen lapsista pidetään ja lapsia huomioidaan positiivisesti kaikkialla. Hintataso on edullinen niin elintarvikkeiden kuin muidenkin hyödykkeiden suhteen. Elintarvikkeiden hinnat ovat noin 20-25% Suomea halvemmat, joten ison perheen osalta säästöt ruokamenoissa ovat jo merkittäviä. Asumme miljoonakaupunki Kölnin kupeessa 100 000 asukkaan kaupungissa ja maksamme vuokraa kaikki kulut huomioituna noin 10€ neliöltä. Myös kulttuuri on hyvin saman kaltainen Suomen kanssa ja perhe-etuudet ovat hyvät. Saksassa on edullinen päivähoito ja ilmainen koulu, lapsilisäkin on noin tuplat Suomeen verrattuna. Perheverotus suosii perheitä.
Itse arvostan myös sitä, että Saksassa kaikki on lähellä. Niin arjessa kuin vapaallakin. Meiltä on matkaa Kölnin keskustaan noin 15 km. Omassa kaupungissamme meillä tosin on kaikki, jota arjessa kaipaamme. Lasten päiväkoti, koulut ja harrastukset ovat kaikki noin kilometrin päässä kotoa. Samoin kilometrin päästä löytyy useampi ruokakauppa, lastenlääkäri ja hammaslääkäri, kirja- ja vaatekauppoja ja leipomoita, kahviloita ja useampi ravintolakin. Saksassa lähipalveluita arvostetaan ja käytetään, joten niitä myös on tarjolla!
Lopuksi haluan kannustaa kaikkia ainakin harkitsemaan ulkomaille töiden perässä muuttamista myös lapsiperheenä. Uudet kokemukset kasvattavat koko perhettä ja lapsiperhepalvelut ja koulut ovat hyvin toimivia muuallakin kuin Suomessa. Paljon pitää suunnitella ja ottaa huomioon, mutta enemmän se antaa kuin ottaa!
—
Olisi kiva kuulla millaisia lapsiperhe-etuuksia muissa maissa on? Esimerkiksi lapsilisän suuruus tai kuinka pitkä vanhempainvapaa on?
—
Postaus on toteutettu yhteystyössä: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) –hankkeen kanssa.
Lisätietoja Te-palveluiden sivuilta: töihin Eurooppaan ja EURES-portaalista.
Lisää vinkkejä Saksaan ja matkaideoita Lempipaikkojeni facebookissa / instagrammissa / twitterissä
Vastaa