Yhteistyössä: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) –hanke
Haaveiletko työskentelystä toisessa Euroopan maassa, erityisesti Saksassa? Tai onko kenties jo työpaikka löytynyt ja edessä on muutto Saksaan?
Tässä artikkelissa kerron meidän perheen kokemuksista työelämästä Saksassa ja sopeutumisesta Saksaan. Annan myös vinkkejä Saksaan muuttavalle. Me muutimme Saksaan miehen työpaikan perässä 4,5 vuotta sitten ja olemme viihtyneet täällä koko perhe oikein hyvin. Meillä on kolme lasta ja lapsiperheen kannalta kerron aiheesta lisää postaussarjan toisessa osassa, jonka pääset lukemaan tästä.

Pärjääkö englannin kielellä?
Monia askarruttaa toiseen maahan muuttaessa kielitaito, etenkin, jos muuttaa ei-englanninkieliseen maahan. Yhteiskuntaan intergroitumisen, maassa viihtymisen ja paikallisiin tutustumisen kannalta on aina hyödyllistä osata (tai opetella) kohdemaan kieltä. Mutta puutteellisellakin kielitaidolla pärjää. Meidän perheestä kukaan ei puhunut saksaa ennen Saksaan muuttoa ja mieheni työkieli on englanti. Myös monet käytännön asiat sai hoidettua englanniksi.
Työkielen osalta käytännöt ja kokemukset varmasti vaihtelevat. Monissa kansainvälisissä yrityksissä, kuten miehenikin kohdalla, työkieli Saksassakin on englanti ja työkavereita saattaa olla ympäri maailmaa. Tällöin englantia puhutaan usein myös tauoilla.
Pelkästään englannin kielen varaan ei kannata kuitenkaan laskea, vaan on hyvä opetella myös saksaa. Vaikka sitä ei työkielenä käytettäisikään, niin vapaa-ajalla sitä kyllä tarvitsee. Miehelleni työnantaja kustansi saksan kielen yksityisopetusta perusteiden verran. Etenkin isommista kaupungeista löytyy monia vaihtoehtoja kielen opiskeluun. Esimerkiksi kansanopistot (Volkhochschule) järjestävät (edullista) saksan kielen opetusta, tosin yleensä päiväaikaan. Isommista kaupungeista löytyy myös iltaisin järjestettävää opetusta. Kieltä voi opetella toki myös itsekseen erilaisten sovellusten avulla. Itselläni on kokemusta esimerkiksi saksalaisesta Deutsche Welle -interaktiivisesta kielikurssista ja suomalaisesta WordDive -metodista, joka on erityisen hyvä sanaston opetteluun.
Muuttovalmisteluissa ja paperitöissä (esim pankkitilin avaaminen Saksaan, asukkaaksi ilmoittautuminen, lapsilisien hakeminen, sairaskassaan liittyminen jne) saimme apua työnantajan maksamasta Relocation -palvelusta. Sen sijaan haimme koulu- ja päiväkotipaikat itse ja etsimme lääkärit, harrastukset jne itse. Näissäkin aluksi pärjäsi englanninkielellä, mutta helpompaa olisi ollut saksaksi. Samoin alussa ystäväpiirimme rajoittui toisiin suomalaisiin ja sellaisiin paikallisiin, jotka osasivat englantia. Saksan kielen oppimisen jälkeen on ollut helpompaa ystävystyä paikallisten kanssa ja ymmärtää paremmin ympäröivää kulttuuria ja tapahtumia.

Saksan ja Suomen työkulttuurien erot?
Saksan ja Suomen kulttuurit ovat hyvin samankaltaisia ja mielestäni suomalaisena on helppo sopeutua Saksaan. Suomalaisista myös pidetään Saksassa ja heitä, kuten muitakin skandinaaveja arvostetaan. Mieheni kokemuksen mukaan työelämässä Saksassa eri kansalaisuuksia noin ylipäätään kohdellaan tasa-arvoisesti. Miehellänikin on työkaveina saksalaisten lisäksi espanjalaisia, ranskalaisia, intialaisia, turkkilaisia ja iranilaisia näin muutamia mainitakseni.
Erojakin kulttuureissa on ja yleisesti sanoisin saksalaisten olevan kohteliaampia ja ystävällisempiä kuin mitä Suomessa ollaan. Ei siis pidä unohtaa kohteliasta käytöstä ja vähintäänkin kohteliaisuudet, tervehtiminen ja anteeksipyyntö kannattaa opetella saksaksi jo ennen maahan muuttamista. Työkulttuurin kannalta nostan esille muutaman tärkeän käytännön asian:
- Tervehtiminen: työkavereita tervehditään aina. Älä unohda käyttää työkaverin nimeä tervehtiessä. Monilla työpaikoilla voidaan myös kätellä, mutta välttämätöntä se ole.
- Työpaikoilla pukeudutaan siististi, mutta varsinaista pukupakkoa ei ole. Tässäkin varmasti vaihtelua löytyy ala- ja työpaikkakohtaisesti.
- Teitittely ja tittelit: teitittely ja herra/rouva sukunimellä puhuttelu on vielä Saksassa yleistä. Teitittelyssä kannattaa ottaa varman päälle ja teitillä ainakin esimiehiä ja vanhempia henkilöitä työelämässä. Mieheni sanoi, että hänen työpaikallaan monesti sinutellaan, mutta tässäkin varmasti vaikuttaa työpaikan kansainvälisyys.
Olen kuullut monelta valitusta, että Saksassa työpäivät ovat paljon pidempiä kuin Suomessa. Tämäkin asia on varmasti työpaikka- ja alakohtaista. Virallinen viikkotyöaika voi olla jopa 45 tuntia, mutta esimerkiksi miehelläni se on sovittu lyhyemmäksi. Joillakin aloilla voi toki olla paljon ylitöitä tai muuten tapana istua töissä iltaan asti. Meidän perheen kokemukset ovat samankaltaisia kuin Suomessa eli mieheni tekee yhtä pitkää (lyhyttä) päivää kuin Suomessakin teki. Samoin mieheni työpaikalla otetaan perhetilanteet hyvin huomioon ja etätöitäkin voi tarpeen vaatiessa satunnaisesti tehdä. Mieheni työpaikalla ollaan siis hyvinkin joustavia ja elämäntilanteet huomioivia.
Yleisestikin ottaen oman perheemme kokemuksista ja ystäväperheiden tilanteiden pohjalta minulla on se käsitys, että työelämä joustaa melko hyvin perheellisillä. Hyvin monet tuttavamme (niin miehet kuin naiset) tekevät kokonaan tai ainakin osittain etätöitä kotoa käsin. Tietenkään kaikissa työpaikoissa/kaikilla aloilla tämä ei ole mahdollista, mutta monissa on. Lisäksi osa-aikatyö on hyvin tavallista ja isätkin tuntuvat osallistuvat lastenhoitoon, myös perhevapaiden pitämiseen. Sairasta lasta on myös oikeus jäädä kotiin hoitamaan. Tästä työelämän ja perhe-elämän yhdistämisestä kirjoitan lisää seuraavassa artikkelissa.
Lomien kertyminen ja loma-ajat poikkeavat vähän Suomesta. Vuoden mittaan Saksassa on enemmän arkena olevia pyhäpäiviä eli yleisiä vapaapäiviä. Etenkin touko-kesäkuussa pitkiä viikonloppuja on useita, kun kirkollisia pyhäpäiviä vietetään kolmena viikkona. Lisäksi vuosilomaa kertyy Saksassa kuusi viikkoa eli viikko enemmän kuin Suomessa. Eroa Suomeen on myös se, että lomansa saa pitää vapaasti eli varsinaista lomakautta ei ole määrätty. Lomapäivien kertymista ei myöskään tarvitse odottaa vaan lomat voi myös pitää vaikka heti tammikuussa (etukäteen), jos niin haluaa. Mieheni kokemuksen mukaan lomaa ei kuitenkaan ole hyvä pitää kolmea viikkoa pidempään kerrallaan vaan jaksottaa useampaan osaan.

Verotus ja sosiaaliturva Saksassa
Verotus on Saksassa kova yksineläjälle, mutta perheelle edullinen. Toisin sanoen yksineläjä maksaa Saksassa veroja enemmän kuin Suomessa, mutta perheellinen (etenkin jos aviopuoliso ei työskentele) maksaa vähemmän veroja. Myös lapsista saa Saksassa verovähennystä. Veronmaksajien sivulta löytyy hyvä taulukko, jossa vertaillaan palkansaajien tuloveroprosentteja useiden OECD-maiden välillä. Taulukosta käy ilmi, että yksineläjän tuloverotus Saksassa on pieni- ja keskituloisilla huomattavasti korkeampaa kuin Suomessa. Vasta todella suurituloisilla verotus on Suomea kevyempää. Tärkeää on huomioida, että Saksassa avoliitto ei ole rinnastettavissa avioliittoon, vaan avoliitossa elävää kohdellaan verotuksessa sinkkuna.
Sosiaaliturva määräytyy EU:ssa työskentelymaan mukaan eli Saksaan muuttava paikallisella sopimuksella työskentelevä siirtyy (perheineen) Saksan sosiaaliturvaan. Sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksut ovat Saksassa korkeat, mutta niille saa myös loistavaa vastinetta. Saksan terveydenhuolto on todella kattava ja esimerkiksi peruslääkärikäynnit, mutta myös erikoislääkärien tutkimukset ja hammaslääkärikäynnit ovat ilmaisia. Myös perhe-etuudet, esimerkiksi lapsilisä, ovat isommat kuin Suomessa. Perheellisellä myös lapset ja aviopuoliso kuuluvat työssäkäyvän sairasvakuutukseen, mikäli puolison (ja lasten) tulot ovat alle tietyn rajan (noin 400€/450€ minijobissa).

Mitä huomioida asuinpaikkaa ja asuntoa valitessa?
Me asumme Kölnin naapurikaupungissa ja mieheni käy töissä noin 40 km päässä pienemmällä paikkakunnalla. Asuinpaikkaa valitessamme kuuntelimme miehen työkavereiden suosituksia ja päädyimme muuttamaan suht kauas työpaikasta noin 100 000 asukkaan kaupunkiin. Kotikaupungissamme esimerkiksi vuokrataso on edullisempi kuin vaikkapa Kölnissä ja tilavampi perheasunto oli helpompi löytää. Luonnollisesti kauempana Kölnistä miehen työpaikan lähellä vuokrataso olisi ollut vielä edullisempi, mutta muuten palvelut huonompia. Itse arvostan Kölnin läheisyyttä ja miljoonakaupungin tarjoamia mahdollisuuksia enkä olisi halunnut muuttaa miehen työpaikan lähelle pikkukylään syrjäseuduille. Kölnissä asuu myös muita suomalaisia ja lapsilla on mahdollisuus käydä siellä kerran viikossa suomalaisessa kielikoulussa. Itsellenikin toisten suomalaisten tarjoama vertaistuki on kullanarvoista. Lisäksi on sanottava, että Saksassa pikkupaikkakunnille sopeutuminen ei liene yhtä helppoa kuin isompiin kaupunkeihin. Pienten kylien ilmapiiri voi olla hyvin sisäänpäinlämpiävä.
Työmatka-aika? Asuinpaikkaa valitessa kannattaa palveluiden ja asuntojen saatavuuden lisäksi huomioida kulkeminen työpaikalle. Liikenneruuhkat ovat toista luokkaa kuin Suomessa. Jos työpaikka on esimerkiksi Kölnissä tai jossain muussa suuressa kaupungissa, kannattaa myös harkita asunnon sijaintia joko ihan työpaikan läheltä tai ainakin hyvien julkisten liikennevälineiden reitin varrelta. Yleisesti ottaen kaupungeissa julkinen liikenne toimii hyvin ja junallakin pääsee nopeasti kaupunkien välillä ja raideverkosto on kattava.
Asuntoa vuokratessa kannattaa muistaa, että ilmoitetut vuokrat ovat usein ns kylmiä vuokria (kaltmiete) eli niihin ei sisälly lämmityskuluja. Kaikki lämmityskulut (+muut taloyhtiön kunnossapitoon ja jätehuoltoon liittyvät kulut) kattava vuokra on warmmiete. Lämmityskuluihin saattaa mennä perheasunnossa useampikin satanen kuukaudessa eli niiden suuruus vaikuttaa kokonaisvuokrakuluihin huomattavasti. Lisäksi Saksassa on tyypillistä, että asunnot vuokrataan ilman keittiötä ja vaatekaappeja. Joissain tapauksissa myös pesuhuoneen kalusteet puuttuvat. Esimerkiksi meidän ensimmäisessä vuokra-asunnossamme oli keittiössä vain paikat vesiliitännälle eli ihan kaikki keittiön varusteet tiskialtaasta, liedestä ja uunista lähtien piti itse ostaa.
Elinkustannukset ja hintataso Saksassa ovat edullisia. Vuokrat ovat vähän Suomea halvemmat ja palvelut, elintarvikkeet, ravintolat myös. Keskimäärin sanoisin, että Saksassa samalla palkalla saa enemmän kuin Suomessa eli ostovoima on parempi. Palkkatasokin on Saksassa hieman Suomea parempi.

Mistä töitä puolisolle?
Usein toiseen maahan muutetaan toisen työn perässä ja mukana muuttava puoliso on helposti enemmän tyhjän päällä. Mukana muuttavan on tärkeää löytää itselleen mielekästä tekemistä, jotta viihtyisi uudessa asuinmaassa. Lapsiperheessä tilanne on tietysti hieman eri ja usein ainakin aluksi on helpompaa järjestää elämä niin, että toinen vanhemmista on kotona lasten tukena. Omia ajatuksiani puolisona ulkomaille muuttamisesta ja vinkkejäni puolison sopeutumiseen voit lukea lisää täältä.
Jos mukana muuttavaa puolisoa työelämä Saksassa houkuttelee, eikä ole kovin kranttu työpaikan suhteen, niin uskoisin töitä löytyvän helpostikin. Saksassa on tarjolla lukuisia työpaikkoja kaupoissa, leipomoissa, kahviloissa, postinjakamisessa, lähettipalveluissa, ravintoloissa jne. Näihin paikkoihin haetaan työtekijöitä usein perinteisesti ilmoituksella ilmaisjakelu- ja paikallislehdissä, mutta myös ko. liikkeiden ikkunoissa ja ovissa näkee usein ilmoituksia avoimista työpaikoista. Tuttavieni ja ystävieni kokemusten mukaan etenkään osa-aikaisissa tai minijob-töissä ei saksan kielen taidonkaan tarvitse olla kovin hyvä. Ja töissähän sitä sitten oppii. Erilaiset osa-aikatyöt ovat käteviä myös esimerkiksi opiskelijoille lisätuloksi.
Työnhaku Saksassa. Erona Suomeen saksalaisessa työhakemuksessa, toisin sanoen tarkemmin CV:ssä (Lebenslauf) on aina hakijan valokuva. Valokuvassa kannattaa huomioida se, että mikä tahansa räpsäisy ei kelpaa, vaan työnhakuvalokuva (Bewerbungsphoto) otetaan valokuvaamossa. Työhakemukset kootaan myös kovakantiseen kansioon, jossa hakemusta todistuksineen kelpaa esitellä. Työnhakukansio on nimeltään Bewerbungsmappe.
Saksan työvoimatoimiston sivut löytyvät täältä: jobboerse.arbeitsagentur.de

Lopuksi vielä bonuksena pieni vertailu Saksan ja Ranskan työkulttuurieroista.
Mieheni on töissä ranskalaisessa yrityksessä. Ennen Saksaan muuttoa hän on ollut töissä myös Ranskassa ja on edelleen päivittäin tekemisissä ranskalaisten kanssa. Niinpä kokemusta ranskalaisestakin työelämästä löytyy. Saksaan verrattuna Ranskassa työpäivät ovat pidempiä kuin täällä ja huomattavasti pidempiä kuin Suomessa. Tosin siinä on kuulemma nähtävissä muutosta eli enää eivät ranskalaisetkaan halua iltamyöhään työpaikalla istua. Työkielenä muuten miehelläni oli Ranskassakin englanti eli huoli ranskalaisten huonosta englanninkielen osaamisesta ei koske läheskään koko maata. Lounastauko Ranskassa toki oli ja on edelleen pitkä, kun taas saksalaiset kuuluvat suomalaisten kanssa samaan kastiin eli nopeasti vaan jotain helppoa lounasta. Mutta sitä viiniä lounaalla ei Ranskassa kaupunkilaiset kovin usein nauti, ainakaan mieheni työpaikalla. Työpukeutumiseen täytyy myös Ranskassa panostaa Saksaa enemmän. Ja entäs ne ranskalaisten poskisuudelmat? Siinä missä Saksassa riittää, että tervehditään työkavereita kohteliaasti nimellä, ei Ranskassa missään nimessä sovi unohtaa kättelykierrosta miesten osalta ja poskisuudelmia naisten osalta.
—
Onko sinulla haaveissa työnteko Suomen ulkopuolella? Vastaan mielelläni kysymyksiin ja kerron Saksassa työskentelystä ja asumisesta lisää. Tai onko sinulla jo kokemuksia työskentelysta tai työnhausta Euroopassa ja Saksassa? Jaa omat vinkkisi ja kokemuksesi kommentti-laatikossa muiden lukijoiden iloksi ja hyödyksi!
—
Postaus on toteutettu yhteystyössä: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) –hankkeen kanssa.
Lisätietoja Te-palveluiden sivuilta: töihin Eurooppaan ja EURES-portaalista.
Lisää vinkkejä Saksaan ja matkaideoita Lempipaikkojeni facebookissa / instagrammissa / twitterissä
Vastaa