Vähän luksusta elämään: ykkösluokassa Berliinistä Kölniin

Miltäs kuulostaa lähes nojatuolimaiset penkit, leveät käytävät ja suuri jalkatila. Lisänä pöytiintarjoilu ja lastenhoitopalvelu. Yllätyspussit lapsille. Ja vain pienellä lisähinnalla kakkosluokkaan nähden. Niin, ja kaiken lisäksi omat lapset (tai lapsenlapset) matkustavat ilmaiseksi!

En muuten puhu nyt lentomatkailusta vaan junailusta Saksassa.

Jos ei malta pysyä Saksan sisällä, pääsisi junalla Berliinistä helposti vaikka Amsterdamiin!
Miksi valita kulkuvälineeksi juna auton tai lentokoneen sijasta?

Junassa saavat kaikki ottaa rennosti tai vaikka torkkua  Vessa on alati käytössä ja jaloittelemaankin pääsee aina kun haluaa. Pitkillä matkoilla juna on monesti myös autoa nopeampi vaihtoehto, junatyypistä ja reitistä riippuen toki. Osa Saksan ic-junista ajaa jopa 330 km tuntivauhdilla. Tokihan Deutsche bahn on myös kuuluisa myöhästymisistään, mutta voipa sitä autollakin jumittaa ikuisuuksia järkyttävissä ruuhkissa..

Juna matkailusta puhuessa ei sovi myöskään unohtaa sen ekologisuutta lentämiseen tai yksityisautoiluun verrattuna. Junalla myös näkee enemmän. Parhaimmillaan junamatka voi olla jo itse reissun kohokohta. Esimerkiksi Reinin ja Moselin jokilaaksoissa junan ikkunasta avautuvat viinirinteet ja jokimaisema, viehättävistä pikku kylistä puhumattakaan.

Junassa on myös tilavampaa kuin auton takapenkillä, saati lentokoneessa. Matkatavaroille on hyvin tilaa ja jos varaa isommalle seurueelle pöydällisen paikan, on matkakumppaneiden kanssa seurustelukin helppoa.

Saksassa junalla paikasta toiseen liikkuminen on helppoa ja monesti edullistakin.

Junaliput on toki syytä varata hyvissä ajoin, jos mielii todella halvoilla lipuilla päästä. Meidän perhe matkusti viime kesänä superhalvalla Kölnistä Berliiniin ja takaisin. Maksoimme viiden hengen lipuista kaikkineen vain 114 €. Tässä toki kannattaa huomioida, että kolme lasta kulki kukin täysin ilmaiseksi. Eli kahdelta aikuiselta matkat olisivat maksaneet saman. Ilmainen lasten lippu koskee alle 14-vuotiaita omia lapsia tai lapsenlapsia. Hyvä etu kyllä lapsiperheille sanon minä.

Tänä vuonna emme yhtä halvalla junalippuja saaneet, koska ostimme junaliput vain 2 kk ennen matkaa. Toisaalta lisämaksu ykkösluokasta oli vain muutaman kympin enemmän kuin kakkosluokan paikat. Ykkösluokkaa emme älynneet varata kuin menomatkalle, mutta seuraavalla kerralla tiedämme, että pieni lisämaksu kannattaa. Ykkösluokassa todellakin oli huomattavasti tilavammat penkit, leveämpi käytävä, pöytiintarjoilu (jota emme tosin testaanneet kuin kahvia tilaamalla).

Me olemme kunnon saksalaisten tavoin aina ottaneet junamatkalle reilusti omia eväitä mukaan. Niin nytkin. Mutta seuraavalla kerralla voisin hyvin harkita tilaavani junan ravintolasta jotain syötävää. Hinnat eivät näyttäneet olevan kovin pahat ja valikoimakin oli laaja.

Saksassa junassa voi olla lastenhoitopalvelu tai manikyyri.

En ole koskaan nähnyt saksalaisissa junissa leikkivaunua, kuten Suomessa ic-junissa on. Sen sijaan nyt menomatkalla Berliinistä Kölniin junassa oli lastenhoitaja lapsia leikittämässä. Meidänkin tyttöjän lastenhoitaja kävi pari kertaa houkuttelemassa leikkimään ja askartelemaan kanssaan. Tytöt eivät kyllä uskaltauneet, mutta muita lapsia siellä näytti tyytyväisenä touhuavan, kun paikan kävimme katsomassa.

Sen sijaan tytöt kävivät hakemassa itselleen konduktööriltä saadulla lasten junalipulla yllätyspaketit. Yllätyspusseissa oli kivat ja monipuoliset tehtäväkirjat ja junalelut. Tehtäväkirjat oli jaettu pienempien ja isompien lasten versioihin. Kiva idea.

Matkaviihdykkeenä luin Deutsche Bahnin asiakaslehteä ja siinä kerrottiin mm joillakin junavuoroilla kokeillusta meikkaus- ja manikyyripalvelusta. Siis ihan mieletöntä! Tämä varmasti hyödyttää ja ilahduttaa pitkiä matkoja töihin pendelöiviä matkustajia. Tässä ideaa Suomen myös VR:lle!

Junamatkat sujuivat taas niin hyvin, että haaveilen vallan interreilistä Euroopassa tai miksei vaikka ihan omatoimisestakin junailusta pitkin Keski-Eurooppaa.

Oletko sinä matkustanut junalla saksassa tai muualla Euroopassa?

Lue blogista myös lisää vinkkejäni junamatkustamiseen Saksassa.


Posted

in

,

by

Comments

3 vastausta artikkeliin “Vähän luksusta elämään: ykkösluokassa Berliinistä Kölniin”

  1. Kati Suomalainen im Allgäu avatar
    Kati Suomalainen im Allgäu

    Moikka Jonna, kuinka aikaisin te olitte varanneet nuo halvimmat junaliput? Kiinnostaisi tietää että onko se puoli vuotta tai jopa aikaisemmin? Tätä oli taasen kiva lukea, kiitos. p.s. Meidän alueella pyörivissä RE junissa on lastennurkkaus. Toisin se on vain merkattu lapsille eikä siellä ole mitään muuta kuin kiva värikäs pöytä (ja ikkuna). 🙂 Mutta on varmaan tarkoitettu niin että lapsiperheet ovat siihen etuoikeutettuja.

    1. Jonna / Lempipaikkojani avatar

      Olen käsittänyt, että noin 3 kk etukäteen varaamalla saa halvimmat hinnat. Ja toki hinta riippuu myös viikonpäivästä ja kellonajasta. Mekin suotta vitkuttelimme tänä keväänä lippujen varaamisen kanssa. Jos olisimme ostaneet ne noin 3 kk etukäteen, olisimme säästäneet useita kymppejä verrattuna noin 2 kk etukäteen ostettaessa. Toisaalta lasten ilmaisuus tuo joka tapauksessa paljon säästöä. Kiva kuulla, että teidän alueella on lapsille varattuna omat nurkkaukset junissa, itse en olekaan sellaisia ainakaan huomannut. Toki Saksassa junaliikennettä hoitaa niin moni taho paikallisesti, että junatyypeissä on paljonkin eroja.

  2. Katriina avatar
    Katriina

    Minulla on Bahncard 25, millä saan 25% alennusta, joka kannatta, kun käyn 1 tai 2 kertaa vuodessa 600 km:n päässä Berliinissä tai matkustamme 4 naisen ryhmässä viikonlopuksi johonkin päin Saksaa uusiin kaupunkeihin tutustumaan. Näkemisen arvoisia kaupinkoja riittää Saksassa.! Junassa on aikaa rentoilla ja harrastaa äidinkieltä, heh. Parilla tuttavallani on Bahncard 50, ja se kannattaa, koska he matkustavat usein ja saavat matkustaa väljästi 1. luokassa silloinkin kun 2.luokassa on tunkua. Deutsche Bahnin tariffit ovat minulle arvoitus eli ”ein Buch mit sieben Siegeln” , enkä kykene suunnittelemaan matkojani 2 – 3 kk etukäteen. Olen kärsimätön enkä jaksa palvella itse itseäni eli maksan mieluummin palvelurahan palvelusta DB:n virkailijalle rautatieaseman palvelupisteessä, että hän etsii minulle parhaat yhteydet ja hinnat, printtaa liput ja yhteydet, eikä minun tarvitse muuta tehdä kuin laittaa pankkikortti lukulaitteeseen. Pitkillä matkoilla käyn jaloittelemassa ja kahvilla bistrossa. Ruoka on ihan kunnollista vaikka ei gurmeeta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *