Paluumuutosta on nyt kuukausi ja pahin shokkivaihe on selkeästi mennyt ohi. Niin henkisesti kuin fyysisesti. Aiemmin kertomastani loputtomasta väsymyksestä on päästy pahimman yli, flunssat ja muut taudit on toistaiseksi selätetty ja arki on löytänyt uuden uomansa. Ja mikä mukavaa, myös ihon ja hiusten hyvinvointi on nyt tasaantunut.
Itselle tuli todellakin yllätyksenä, että myös iho voi reagoida maasta toiseen muuttoon näin voimakkaasti. Saksaan aikanaan muutettua muistan kuinka hiukset tuntuivat karkeammilta ja takkuisemmilta ja riittävän hyvän hoitoaineen löytäminen otti aikaa. Ihoni alkoi sen sijaan voida paremmin kuin Suomessa ja laitoin syyn (ansion) tästä pitkälle luonnonkosmetiikan piikkiin. Enkä kiellä, etteikö sillä olisikin vaikutusta. Luonnonkosmetiikassa on luonnollisemmat aineet eivätkä sen tuoksut aiheuta minulle yliherkkyyttä.
Nyt Suomeen palattuani alan uskoa myös ympäristön vaikutukseen entistä enemmän. Heti paluumuuton jälkeen iho-ongelmani palasivat. Iho kutisi ja hilseili voimakkasti ja pesun jälkeen kasvoissa oli kirkkaanpunaisia kutisevia läikkiä. Toin käyttämäni kosmetiikat mukanani Suomeen, joten ainoa ero oli muuttunut veden laatu ja kuiva pakkasilma ja sisätilojen suurempi lämmitys tahi koneellinen ilmanvaihto. Nyt kuukauden kuluttua iho ei reagoi enää niin voimakkaasti kuin alussa, mutta edelleen on huomattavasti kuivempi ja herkempi reagoimaan kuin Saksassa. Täytyy siis vain siirtyä tehokkaampiin rasvoihin ainakin talven ajaksi.
Hiukseni sen sijaan voivat paremmin Suomessa. Hiuksia ei myöskään tarvitse pestä niin usein, vaan ne pysyvät pidempään puhtaina. Saksassa riittävän puhtaaksi pesevät shampoosuosikkini olivat Laveran tuotteita ja kaikkein paras hoitoaine Santen koivuhoitoaine. Mikään muu hoitoaine ei saanut pitkiä (pisimmillään vyötärölle ulottuvia) hiuksiani tarpeeksi takuttomiksi. Nyt Suomessa hoitoaineeksi riittää mainiosti myös jo aiemmin hyväksi kokemani luonnonkosmetiikka-halpismerkki Alterran granaattiomenahoitoaine. Ja luultavasti myös moni sellainen tuote, jonka Saksassa totesin riittämättömäski. Päänahalle taas kävi kuten muullekin iholle, ekat viikot oli kauhea kutina ja hilseily.
Enkä ollut ainoa perheestä, joka kärsi päänahan kutinasta. Yhdellä lapsella päänahka kutisi niin pahasti, että hän raapi sen aivan rikki. Nyt tilanne on hänelläkin onneksi jo rauhoittunut.
Mielenkiintoista, että maasta toiseen muuttaminen voi todellakin vaikuttaa ihmiseen niin kokonaisvaltaisesti, että siihen reagoi koko keho! Ja hassua on, että iholleni Suomen ilmasto ei sovi yhtään, mutta hiukseni tykkäävät suomalaisesta vedestä enemmän kuin saksalaisesta. Vaikea yhtälö ratkaistavaksi.
Oletko sinä huomannut eroa ihon ja hiusten kunnossa eri maissa asuessasi?
Vastaa