Ulkosuomalaisuudessa ehdottomasti parasta on mahdollisuus poimia rusinat pullasta.
Huomaan viihtyväni ulkosuomalaisena pelottavankin hyvin. Kaikkine hankaline puolineenkin siitä on tullut osa minuutta ja minua yhdeltä kantilta määrittelevä termi. Ja pidän siitä. Olen aiemminkin kirjoitellut kuinka tunnen eläväni eräänlaisessa kuplassa, ulkosuomalaisen kuplassa. Ja se juuri on se, joka tekee tästä niin rakasta – vaikka samalla myös raskasta.
Olen viime aikoina usein miettinyt, olenko jäänyt hieman koukkuun juuri tähän irrallisuuteen, ulkopuolisuuden tunteeseen. Siihen, ettei tarkasti tiedä mitä on odotettavissa ja missä olen tulevaisuudessa. Siihen, että voi itse määritellä millaista elämää elää. Nautin siitä, että voin poimia itselleni ja perheelleni sopivimmat palat kahdesta maasta.
Ulkosuomalaisuus on valinnanvapautta, mutta myös vastuunottamista omista valinnoistaan.
Olemme itse valinneet tämän elämäntavan. Olemme valinneet muuttaa Suomesta kokeilemaan siipiämme toisessa maassa. On ahdistavaa ajatella, että elämä olisi tavallaan ulkoapäin määritelty ja ohjattu. Että elämän pitäisi noudattaa samoja ennaltamääriteltyjä kaavoja ja reittejä. Hyppy tuntemattomaan – toiseen kulttuuriin oli raikas tuulahdus, toivottu muutos ja ennen kaikkea opettavainen valinta. Miten paljon vähemmän tietäisin, jos olisimme jääneet Suomeen.
Joku tietysti voi ahdistua liikojen valintojen edessä, mutta toisaalta vastuun ottaminen omista päätöksistä on aina hyväksi. En lainkaan tarkoita, että ulkomaille muuttaminen olisi vapauttanut meidät erinäisistä velvollisuuksista. Ei suinkaan. Etenkin, kun olemme vanhempia ja vastuussa kolmesta lapsesta. Saksassa asuminen on opettanut (ja pakottanut) minut aktiivisemmin miettimään tekemiäni valintoja ja päätöksiä. Täällä olen saanut tutustua niin erilaisiin kasvatussuuntauksiin, kulttuureihin kuin uskontoihin ja voin sanoa, että olen muuttunut paljon suvaitsevammaksi. Erilaisten tapojen hyväksyminen ja sen ymmärtäminen miten monella tapaa asiat voi tehdä oikein on ollut suurin oppini mitä olen ulkosuomalaisuudesta saanut.
Ulkosuomalaisuus on opettanut minulle, että on olemassa lukuisia vaihtoehtoja päätyä hyvään lopputulokseen. Ulkosuomalaisuus on saanut minut huomaamaan, että Suomessa vallalla olevat käytännöt ja tavat eivät ole ainoita oikeita maailmassa.
Ulkosuomalaisuus on opettanut tervettä nöyryyttä.
Olen kasvanut ulkomaille muuttamisen jälkeen ihmisenä. Olen oppinut nöyrtymään ja pyytämään apua. Ja ennen kaikkea olen oppinut vastaanottamaan sitä. On mielestäni avartavaa olla avuton ja muista riippuvainen. Olla se, joka ei tiedä miten asiat toimivat. Olla se, joka tarvitsee apua. Kohdata uusia asioita. Oppia uutta. Huomata kuinka hyviä ihmisiä maailma on täynnä ja laittaa vuorostaan hyvä kiertämään. Meille kaikille tekisi hyvää astua kielitaidottoman saappaisiin edes kerran.
Ulkosuomalaisuudessa mahtavaa ovat toiset ulkosuomalaiset.
Ulkosuomalaiselle toiset lähellä asuvat suomalaiset ovat korvaamaton vertaistuki. Kukaan ei voi ymmärtää toista (ulko)suomalaista paremmin kuin samassa tilanteessa itsekin oleva. Ulkosuomalaisuuden kautta tulee myös tutustuttua monenlaisiin ja kaiken ikäisiin ihmisiin. Sellaisiinkin, joiden kanssa ei aluksi tunnu olevan muuta yhteistä kuin suomalaistausta. On mielestäni suuri rikkaus, että olen tutustunut myös sellaisiin ihmisiin, joihin en olisi ehkä Suomessa asuessani tutustunut lainkaan.
Yhtään paikallisia ystäviä väheksymättä arvostan valtavasti täältä löytämiäni toisia (ulko)suomalaisia. Ilman heitä tänne asettumiseni olisi ollut huomattavasti hankalampaa ja ja täällä elämiseni yksinäisempää. Etenkin alkuvaiheessa paikallista kieltä osaamattomana. Olen jopa sitä mieltä, että yksi ulkosuomalaisuuden parhaita puolia on uusiin suomalaisiin tutustuminen. He ovat se samaistumisryhmä ja tukijoukko, jota ulkosuomalainen tarvitsee. Etenkään, kun meillä kokonaan suomalaisena perheenä ei ole täällä sukua lainkaan.
Syvällisempien oppien lisäksi koen ulkosuomalaisuudesta olevan lukuisia muitakin hyviä puolia.
Näitä ovat esimerkiksi lasten saama kielitaito ja kansainvälisempi ystäväpiiri. Meidän tapauksessa etuja ovat myös pikkuisen Suomea parempi ilmasto ja Saksan tarjoamat matkailumahdollisuudet. On ihan käsittämätöntä miten paljon täällä on koettavaa ja nähtää ihan kotinurkilla! Saksaa olen monesti kehunut matkailumielessä ja Ja etäisyydet muihinkaan maihin eivät ole kovin pahat. On mieletöntä asua keskellä Eurooppaa!
Jos pohdintani ulkosuomalaisuudesta ja ulkomailla asumisesta kiinnostavat, kannattaa lukea myös aiemmat aiheeseen liittyvät postaukseni:
- Elämää ulkosuomalaiskuplassa
- Mietteitä ulkosuomalaisen ystävyyssuhteista
- Millaista on muuttaa ulkomaille lapsiperheenä
- Miksi viihdyn Saksassa niin hyvin
- Saksalaisten ystävällisyydestä
—
Tämä postaus on vastineeni ulkosuomalaisten bloggaajien haasteeseen, jonka laittoi liikkeelle iki-ihana Lena London and Beyond -blogista. Lenan postauksesta löytyy linkit myös muiden haasteeseen osallistuneiden kirjoituksiin ja mietteisiin ulkosuomalaisen parhaista puolista. Lukuiloa!
Vastaa