Vuoden 2017 huonoimmat juttuni

Vaikka on kiva ajatella tuottavansa pelkkää priimaa ja suoltavansa ulos vain ja ainoastaan huippukiinnostavaa tekstiä, antaa blogin kävijätilastoihin kurkkiminen ihan toisenlaista tietoa. Siinä missä blogini suosituimpia tekstejä luetaan tuhansia kertoja vuodessa, saavuttavat surkeimmat postaukset hädin tuskin sadan lukijan yleisön.

Kaikkia postauksia ei ehkä olisi kannattanut alun alkaenkaan kirjoittaa, mutta pitääkö sitä aina niin järkevä olla. Tai yrittää maksimoida klikkauksien määrää. En tiedä.

Annetaan näille jutuille nyt vielä kerran mahdollisuus löytää lukijoita. Ehkä osa vain kaipaa uutta mahdollisuutta tulla huomatuksi.

Jos kävijätilastoihin uskominen, seuraavat aiheet ja/tai kohteet eivät kiinnostaneet ketään. Esittelyssä blogini top10 huonoimmat (vähiten luetut) postaukset vuodelta 2017:

Sijalla 10 komeilee postaukseni Kölnin tuomiokirkon tornista.

No jaa, mitä tähän nyt sanoisi. Oli kiva leikkiä appiukon kanssa turistia ja kivuta 533 porrasta tornin huipulle. En silti ihmettele, ettei postaus saanut yleisörynnistystä aikaiseksi. Pidemmällä aikavälillä postaus saattaa silti kerätä Kölnin tuomiokirkosta kiinnostuneita lukijoita, mutta miksikään yleisömagneetiksi artikkelista ei ole.

Yhdeksänneksi surkein oli tunnelmoiva juttuni Enkelten torilta Kölnistä.

Tässä matkajutussa on sama vika kuin edellisessäkin eli aihe on liian suppea, eikä näin olen kiinnosta suurempia lukijamääriä. Esimerkiksi kaikkia Kölnin joulumarkkinoita esittelevät postaukseni ovat olleet todella luettuja, mutta tällainen yksittäistä joulutoria esittelevä postaus ei saa massoja innostumaan. Mutta hei, käy ainakin katsomassa kauniit kuvat enkeleistä!

Sijalla 8 on postaus Australian matkalta eli luontokohde Granite Island Victor Harborissa.

Tätä postausta haluan vähän puolustella. Tämä olisi ehdottomasti ansainnut enemmän lukukertoja, sillä tämä upea luonnonpuisto oli koko Australian reissumme kohokohta! Upeat maisemat ja pingviinejäkin. Että jos olette ikinä matkalla Adelaiden lähistöllä, menkää Granite Islandiin, se kannattaa!

Seitsemänneksi vähiten lukukertoja sai instagrammin kuvamaailmasta kirjoitettu #2017bestnine.

Käykää nyt ihmeessä katsomassa edes kuvat! Tai siis eihän siinä muuta katsottavaa olekaan. Tästä intoutuneena kuvitan tämän koko jutun instagrammini vähiten tykätyillä kuvilla. Hauskaa muuten huomata, että instan ja blogin tykkäykset ja suosio ei mene aina yksiin. Esimerkiksi instagrammin tykätyimmistä kuvista moni on otettu paikoista, joista kertovia blogipostauksia ei ole luettu. Mielenkiintoista. Se mikä toimii instassa ei aina toimi blogissa.

Tämä söpö possu ja monta muuta taideteosta ilahdutti kävijää Mäntän kuvataideviikoilla. Instassa kuva sen sijaan ei ilahduttanut juuri ketään.

Sijalla 6 keikkuu tämän listauksen toinen ei-matkapostaus: kuvafiiliksiä kävelyltä saksalaisesta metsästä.

Tähän sanon vaan saman kuin jo pariin aiempaankin. Kannattaa katsoa kuvat.

Sijalla 5 ollaan Bonnin eläintieteellisessä museossa.

Bonn ei ilmeisesti ole mitenkään erityisen suosittu matkakohde suomalaisten keskuudessa. Mikään juttu, minkä olen Bonnista kirjoittanut, ei ole yltänyt minkäänlaiseen suosioon. Mutta siitä huolimatta sanon, että Bonn on kaunis ja monipuolinen kaupunki. Kannatttaisi käydä siellä!

Bonnin eläintieteellisen museon kohdalla instatykkäykset ja blogikiinnostus kulkivat käsi kädessä. Kummastakaan ei tykätty.

Eikä ilmeisesti Düsseldorfkaan ole kovin suomalaisten suosima kaupunkikohde, sillä sijalla 4 on postaus: Se rouheampi Düsseldorf.

Tavallaan tämä ilahduttaa minua, sillä tiedättehän sen iänikuisen hännänvedon Kölnin ja Düsseldorfin välillä. Että kumpi kaupunki onkaan parempi 😀

Kolmanneksi vähiten on luettu Tanundasta, myöskin Australiasta kirjoitettua juttua. Siitä huolimatta, että postauksessa on kuva maailman suurimmasta keinuhevosesta. Kyllä niitä ihemitä Australiassa riittää!

Australia on suomalaisten yksi suurimmista haavemaista, mutta maa on pinta-alaltaan valtava ja suurimmat matkailijamassat kerääntyvät aivan muualle kuin Adelaiden suunnille. Itselleni Barossa Valley oli kyllä mieleinen matkakohde, mutta myönnetään, emme mekään Adelaideen matkustaneet puhtaasti matkailumielessä. Mieheni oli siellä työmatkalla, johon yhdistimme samalla koko perheen lomamatkan.

Retki sirkukseen oli koko vuoden toiseksi vähiten lukukertoja saanut postaus ja tämän listauksen ainoa ulkosuomalaisjuttu. Tämä juttu oli itselleni tärkeä, mutta ei kiinnostanut juuri ketään. Postaus onkin kirjoitettu enemmän itselleni, sillä se kertoo siitä arjesta, jota minä perheeni kanssa Saksassa elin.

Pyykkitupa saksalaisittain ei saanut instagrammissa suosiota. Siitä kertova arkijuttuni sen sijaan keräsi blogissa lukijoita ihan mukavasti.

Sijalla 1 eli koko vuoden vähiten kiinnostusta herättänyt artikkeli on tämän listauksen kolmas Australia-postaus:

Retkivinkkejä Adelaiden ympäristössä.

Mitä sitä enempiä puolustelemaan. Selväksi kävi tämän listauksen myötä. Älä kirjoita Adelaiden ympäristöstä mitään, ketään ei kuitenkaan kiinnosta.

Kiinnostaa ehkä yhtä vähän kuin kuva ulkohuussista.

P.S. Kuka tunnistaa mistä artikkelikuva on otettu?

Posted

in

by

Comments

10 vastausta artikkeliin “Vuoden 2017 huonoimmat juttuni”

  1. Anu / Mielilandia avatar

    Haha, musta tuo ulkohuussikuva on niin ihanan suomenkesäinen!

    Ja höps! Ei matala klikkimäärä tarkoita, että laatu olisi yhtään sen huonompaa (eikä valitettavasti aina toiseenkaan suuntaan, somehitiksihän nousee usein lehdissäkin monesti kaikkein typerimmät jutut). 🙂 Toki esim. Kölnin tuomiokirkon torniin kipuaminen on marginaalinen aihe, mutta tärkeä sellaiselle, joka suunnittelee reissua Kölniin.

    Itse en reissujuttuja usein jaksa tuoreeltaan edes lukea, jos matkakohde ei sillä hetkellä itseä kosketa. Kuitenkin sitten, kun olen lähdössä reissuun tiettyyn paikkaan, olen tosi kiitollinen blogipostauksista, joissa käsitellään vaikka jotain yksittäistä nähtävyyttä ja kerrotaan, kannattiko se nähdä ja miten kaikki toimi. Toki bloggaajaa motivoi kirjoittaa postauksia, joita sankoin joukoin luetaan, mutta mahtuu sinne väliin niitä muutaman kymmenen lukijankin juttuja. 😉 Että keep up the good work vain myös ensi vuonna!

    1. Jonna / Lempipaikkojani avatar

      Kiitos Anu 🙂 Totta, ei alhainen klikkausmäärä kerro välttämättä yhtään mitää laadusta, mutta toki se kertoo aiheen kiinnostavuudesta yleisellä tasolla. Itse en muuten voi sietää klikkiotsikoita, mutta silti yritän tietysti itse miettiä kiinnostavaa otsikointia. Aihetta kuvaava tarkka otsikko on silti eniten mieleeni. Matkapostauksien kirjoittamiseen kuvien valitsemisen, mahdollisen fiksaamisen ja kaikkien tietojen tarkistamisen kanssa useampi tunti aikaa, joten siinä mielessä niitä ei ihan epäkiinnostavista aiheista kannattaisi kirjoittaa. Paitsi toki jos aikaa olisi rajattomasti käytettävissä. Erilaiset omia tuntemuksia pohtivat tekstit syntyvät paljon nopeammin kuin kattava matkajuttu.

  2. Meri / Syö Matkusta Rakasta avatar

    Haha, tuli jotenkin hyvä mieli postauksesta, vaikka tässä vähiten luettuja listataankin. Itsellä usein ollut sama juttu, eli ne omasta mielestä kivat/mielenkiintoiset/erilaiset jutut eivät kiinnosta sitten äidin lisäksi yhtään ketään. 😀

    1. Jonna / Lempipaikkojani avatar

      Sullahan on tainnut olla joskus vastaava postaus? Tätä oli kyllä hauska tehdä,täytyykin ottaa tavaksi. Samalla tulee annettua epäkiinnostaville postauksille uusi mahdollisuus löytää tiensä suuremman yleisön tietoisuuteen.

  3. Sisko avatar

    Kivaa vaihtelua jatkuvaan hehkutukseen. 🙂 Itse tunnustan, että jos minulla ei ole paikkaa kohtaan suurta mielenkiintoa, jätän jutun lukematta. Se johtuu pääosin ajan puutteesta, sillä kaikkia juttuja ei vaan kerkeä lukemaan. Mutta älkää huoliko, suurin osa minun jutuistani ei kiinnosta edes äitiäni, joten teillä on sentään edes yksi uskollinen lukija. 😀

    1. Jonna / Lempipaikkojani avatar

      Tätä juttua oli tosi hauska tehdä 😀 Ja näin kirjoittajankin näkökulmasta on mielenkiintoista, tärkeääkin hieman seurata, että mikä iskee lukijoihin ja mikä ei. Myönnetään, en itsekään lue kaikkia silmiini osuvia matkajuttuja, jos kohde ei yhtään kiinnosta. Aika ei millään riitä kaikkeen.

  4. EA avatar

    Hei!

    Minä luen blogeja aina silloin tällöin. Tai joskus luen joskus laitan vain aiheen ylös ja katson, kun/jos on aihetta.

    Sinun blogisi on hyvä. Kirjoitat mieletäni oikein hyvin. Mitä minä taas en osaa, joten minulla ei ole pelkoa, että minun blogillani olisi iso lukijakunta. Hämmennyn oikein, kun huomaan jonkun muun kuin ystävieni sitä katsoneen/lukeneen 🙂

    – E-A –

    1. Jonna / Lempipaikkojani avatar

      Kiitos kommentista ja rohkaisevista sanoista EA 🙂 Totta tuo, että jokainen aihe, etenkään matkablogeissa, ei voi jokaista lukijaa/seuraajaa kiinnostaa. En itsekään lue kaikkia seuraamieni blogien juttuja ja etenkin matkajutuissa suurimmat lukijamäärät ajan myötä tulevat googlen hakujen kautta. muutenkin blogin löytyminen ja lukijoiden kertyminen vie oman aikansa ja siinä samalla omatkin taidot niin kirjoittamisessa kuin valokuvaamisessa kehittyvät. Itse olen sitä mieltä, että monet taidot oppii ahkerasti harjoittelemalla, niinpä kirjoittamaankin oppii vain kirjoittamalla paljon 🙂 Kävinpä vilkaisemassa blogiasi ja ilahduin: jälleen uusi Saksasta käsin päivittyvä blogi! Lisäsin blogisi listaani https://www.rantapallo.fi/lempipaikkojani/2017/06/12/saksassa-asuvien-suomalaisten-blogeja/

  5. Katriina avatar
    Katriina

    Toivotan sinulle hyvää uuttavuotta, niin kuin Saksassa on tapana mieluiten kättelemällä. Voi toivottaa vaikka koko tammikuun ajan ja mieluummin yhden kerran liikaa kuin että unohtaisi toivottamisen. Tänään on vasta loppiainen eli kolmen kuninkaan päivä. Sääliksi kävivät ”kuninkaat” (eli tähtipojat/tytöt tai tiernapojat), kun kävelivät tähtineen rankkasateessa laulamassa ja siunausta asukkaille tuomassa. Rein jo tulvii Kölnissäkin. No joo, Kainuussa ja USA:ssa hukutaan lumeen.
    Toivon . että tyttöjen koulu rupeaa sujumaan ja heidät otetaan hyvin overipiiriin, vaikka ikävä entiseen kouluun vielä vaivaa. Sinulle toivon, että suunnitelmasi työpaikasta ja opiskelusta toteutuvat. Ikävä kyllä, olen kuullut että kaikki eivät arvosta paluumuuttajien ulkomailla saamaa kokemusta. Onnea ja terveyttä myös miehellesi.
    Adelaide on upea paikka, mutta hyvin kaukana, niin kaukana että en sinne varmaan lähde. Voi olla, että minulle on hädän tullen lähempänä olevat kohteet hyvinkin tärkeitä eli löytää lähin hotelli helpotus eli ulkohuussi. ( Onko tuo nyt viimeinen piilossa jossakin Länsi-Teiskon metsässä, eikä sitä ole joku kunnan ”huussipoliisi” vielä löytänyt. Luulin että niitä ei saa maaseudullakaan enää olla. )

    1. Jonna / Lempipaikkojani avatar

      Kiitos Katriina ja hyvää uuttavuotta sinukllekin! Ulkohuussista ja niiden kieltämisestä en muuten tiedäkään sen tarkemmin kuin,että kyseisnen kuvan vessa on ihan virallisen asuintalon pihassa. Keskellä metsää tokikin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *