Vuoristopatikointia, huimia näköaloja, valkoista hiekkarantaa sekä turkoosia merta: tätä kaikkea tarjoaa Balosin ranta!
Balosin laguuni oli yksi pakko nähdä -kohde Kreetan lomalla. Valitsimme oikeastaan yhden majapaikoistammekin sillä perusteella, että se sijaitsi Balosin lähellä. Oikeastaan lähempänä ei olisi voinutkaan enää olla. Balos beach hotel on nimittäin viimeinen rakennus ennen Balosin luonnonsuojelualueen alkamista. Kivenheiton päässä hotellista on Balosiin johtavan hiekkatien alku, ja lipunmyynti. Päästäkseen ajamaan Balosiin pitää maksaa 1€/hlö. Parkkipaikasta saa sen lisäksi maksaa 3€.
Hiekkatie perille on huonossa kunnossa, hyvin epätasainen ja kuoppainen sekä kivinen. Noin 8 km matkaan saa menemään puolisen tuntia, joten vauhti ei kovin huima ole. Maisemat ovat kyllä upeat, mutta kuskilta vaaditaan hyviä hermoja. Matkalla saa kivenmurikoitten lisäksi väistellä vuohia ja lampaita. Ohitettiinpa pari hurjapäistä (ja kovakuntoista) pyöräilijääkin. 8 km ylämäkeen paahteessa ei ole helppo juttu. Ja pyörämatkan päätteeksi odottaa vielä 1,5 km patikointi alas rantaan.
Patikkapolku punaisessa maastossa on osa Balosin elämystä
Punaista hiekkaa ja karua kasvillisuutta oleva alkumatka parkkipaikalta kohti Balosin laguunia on jo elämys. Vaikka polku on paikoin hyvinkin kivinen, on se suht helposti käveltävissä kuitenkin. Kunhan muistaa katsella myös jalkoihin. Parkkipaikalta on noin 1,5 km alas rantaan ja loppumatkasta portaitakin on tiedossa noin 850 kappaletta. Mielettömät näköalat kyllä tsemppaavat jaksamaan perille. Balosiin kannattaa suunnata heti aamusta, jolloin ei ole niin kuumaa (eikä ruuhkaista) patikointia ajatellen.
Balosin laguuni Kreetalla
Upeaa turkoosia ja häivähdys vaaleanpunaista hiekkaa: Balos on todellinen rantaparatiisi.
Kreetan varmasti upeimpiin kuuluva Balosin hiekkaranta oli aamupäivästä mukavan väljästi kansoitettu ja merivesi on täysin kirkasta. Hiekka on hienoa, valkoista ja paikoin vaaleanpunaista. Rannalla on WC:t sekä kioski. Omat eväät kannattaa silti varata mukaan.
Vilvoittavan uinnin ja eväiden jälkeen on väistämättä edessä kipuaminen takaisin lähtöpaikkaan. Paluumatkaa ylöspäin jännitin koko reissussa eniten. Itselleni lopulta alaspäin meneminen olikin ollut haastavampaa kuin ylös kapuaminen. Alas mennessä piti katsoa tarkasti jalkoihin ja paikoin jännittää jalan luistamista irti hiekan tai kivien takia ja se myös otti polviin enempi kuin paluumatka ylöspäin. Odotin pahempaa kiipeämiseltä kuumuuden takia, tosin lämpötila kannattaa kyllä huomioida retkisuunnitelmia tehdessä. Jossain 40 asteen helteessä olisi jo aivan toista luokkaa. Patikointi portaineen sopii mielestäni kaikille normaalikuntoisille, mutta kovin huonoilla polvilla en lähtisi kokeilemaan. Tulipa meitä vastaan myös kulkijoita varvassandaaleissakin ja perille hekin pääsivät. Vettä on toki hyvä myös varata mukaan riittävästi.
Suosittelen päiväretkeä Balosiin autolla, mutta kannattaa tosiaan etukäteen huomioida ajomatkan erittäin huono kunto (hitaus) ja että perillä pitää jaksaa kävellä poluilla ja kivisissä portaissa muhkuroita ja murenemista varoen. Itsekin olin lukenut varoituksen sanoja, suorastaan kauhukertomuksen kirjoitan mistä tykkään blogista, mutta onneksi uskalsimme lähteä. Matkaa (nykyiseltä?) parkkipaikalta ei tosiaan oikeasti ole viittä kilometriä ja vettä kun on mukana, niin sen kyllä jaksaa.
Lue lisää Balosista Vagabondan blogista: Kävellen Balosin laguuniin
Lue blogistani lisää vinkkejä Kreetalle: Kuvaterveisiä Kissamosista
Vastaa