Saksassa kuudesluokkalaiset lukevat koulussa 8 tuntia vieraita kieliä viikossa!
Vieraiden kielten, etenkin englannin oppimista pidetään tärkeänä ja arvossa. Sen opettelu aloitetaan heti koulu-uran alussa. Ensimmäisellä luokalla englantia opetellaan 2 tuntia viikossa. Oppimismenetelmät painottuvat toki sanaston oppimiseen piirtämällä, kirjoittamalla, puhumalla ja laulamalla. Heti ei siis suinkaan aloiteta kieliopin pänttäämistä. Omia oppikirjoja ei nuorempien lasten koulussa ekaluokalla englanninkielessä vielä ole, vaan opetus tapahtuu suullisesti, kuuntelemalla opettajaa, keskustelemalla, laulamalla, kopioimalla sanoja mallista tai kuvasanakirjoja ja muita englanninkielisiä kirjoja katsellen. Sanoja kirjoitellaan kuvien viereen. Puhumiseen panostetaan alusta asti. Joka englannin tunti harjoitellaan ryhmissä tai pareittain keskustelua englanniksi. 
Esikoinen kävi eri koulussa alaluokat ja heillä oli käytössä englannin harjoituskirjat ekaluokasta alkaen. (Tämä on yksi Saksan erikoisuuksista mielestäni, kouluilla on välimatkaa ehkä 500 m ja käytössä on hyvin erilaisia oppimismenetelmiä.). Otin esimerkkikuvat esikoisen vanhoista harjoituskirjoista ekaluokalta (ylempi kuva) ja kolmannelta luokalta (alempi kuva). Kuuntele ja väritä/numeroi järjestykseen sekä leikkaa-liimaa -menetelmillä on pitkälle hänenkin koulussaan menty. Ja tietysti laulu(leikeillä).
Esikoinen on nyt Gymnasiumissa kuudennella luokalla. Täällä Gymnasiumissa aloitetaan kuudennella luokalla toinen vieras kieli pakollisena. Kaikki ovat aloittaneet ensimmäisen vieraan kielen (englannin) jo Grundschulen eli alakoulun ensimmäisellä luokalla eli 6 -vuotiaana. Kuudennella alkaa toinen vieras kieli, jonka meidän Gymnasiumissa sai valita latinan ja ranskan väliltä. Kolmannes kuulemma valitsee edelleen latinan, mutta suurempi osaa ottaa ranskan kielen, jonka ainakin itse koen huomattavasti järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Kahdeksannella luokalla saa halutessaan valita vielä kolmannen vieraan kielen, joka meidän Gymnasiumissa on espanja, italia tai hebrea.
Esikoisella on englantia jo 4 oppituntia viikossa eli edistymistahti on jo huima. Samoin juuri alkanutta ranskaa luetaan 4 tuntia viikossa. 11-vuotiaat lapset opiskelevat vieraita kieliä siis 8 tuntia viikossa. Tämä vaatii jo työtä!
Lisäksi täällä ovat erityisen suosittuja sellaiset Gymnasiumit, joissa heti viidennestä luokasta lähtien osa opetuksesta on toisella kielellä. Esimerkiksi ranskaksi tai englanniksi. Eli nämä ovat kaksikielisiä Gymnasiumeja. Itsekin sellaista aluksi mietimme esikoiselle, mutta päädyimme kuitenkin tuohon kotiamme lähinnä olevaan luonnontieteitä painottavaan Gymnasiumiin. Esikoisen Gymnasiumissa on siis mahdollisuus valita laaja matematiikka, fysiikka, kemia tai biologia. Toki on mahdollista valita myös musiikkilinja tai kolmas kieli. Valinnanvaraa siis on.
Tässä asiassa on hauska (vai onko!) huomata, miten perinteisesti täälläkin sukupuolivalinnat näkyvät näissä kouluvalinnoissa. Esikoisen luokalla on 20 poikaa ja vain 8 tyttöä, koska kyseessä on luonnontiedegymnasium! Sukupuolijakauma menee kuulemani mukaan tasan toisin päin näissä kaksikielisissä kouluissa. Me itse ajattelimme ja esikoinen (tyttö) itse toivoi juurikin näitä luonnontieteitä, vaikka hän olisi kyllä lahjakas myös kielissä. Viime vuonna vitosella hän pitikin todella paljon kemian labroista ja biologia lukeutuu myös lempiaineisiin. (Hih, kuten äidillään.)
Saksassa lapset tekevät kielten oppitunneilla itse sanaston erityiseen Vokabelheft-nimellä myytäviin vihkoihin. Tässä esimerkkinä yllä oleva esikoisen ranskankielen sanastovihko. Käsin sanat kirjoittamalla ne jäävät paremmin mieleen.
Tästä tuli mieleen, että esikoisen vanhempainillassa Gymnasiumin alkaessa viidennellä luokalla, yksi vanhemmista kysyi paikalla olleelta englanninopettajalta mielipidettä/suositusta jostakin sovelluksesta, jolla opetella englantia. Opettajan vastaus oli selkeä. Hän ei osannut suositella mitään sovellusta, koska hänen mielestään itse kirjoittamalla oppii kielen niin paljon pysyvämmin kuin vain sovellusta näpyttelemällä. Ei hän silti kieltänyt käyttämästä sovelluksia kotioloissa lisäapuna/ilona, mutta perinteisiä menetelmiä ne eivät hänen mielestään korvaa.
Kyselin mielenkiinnosta suomalaiselta ystävältä, jolla on saman ikäisiä lapsia, että miten kielenoppiminen Suomessa ajoittuu. Tässä on paikkakunta ja koulukohtaisia eroja, mutta heidän koulussaan näin. Hän kertoi, että englanti alkaa nykyään joko toisella tai kolmannella luokalla ja sitä on 2 oppituntia viikossa. Jos ottaa toisen A-kielen, alkaa se neljännellä luokalla. Kuudennella alkaa sitten ruotsin kieli, jos sitä ei ole valinnut jo A-kieleksi. Enimmillään Suomen kuudesluokkalaiset opettelevat siis kolmea vierasta kieltä, jolloin viikkotuntimäärä on yhteensä 6 h. Iso osa taitaa kuitenkin lukea vain yhtä A-kieltä, jolloin Suomessa kuudesluokkalaisilla on kaksi vierasta kieltä (englanti ja ruotsi) ja viikossa 4 oppituntia. Tämä on puolet vähemmän kuin Saksassa!
Olisipa kiva kuulla lisää Suomen kielenopetussysteemeistä ja myös kokemuksia muista maista! Tiedostan myös, että Saksassakaan ei välttämättä joka osavaltiossa kielipolitiikka ole samanlaista kuin meillä. Jos oikein olen käsittänyt, saattaa jossain päin Saksaa olla vielä latinakin pakollisena kaikilla ylioppilaaksi kirjoittavilla!
—
Lue lisää aiheesta:
Koulunaloitus on juhlan paikka!
Kouluissa kirjoitetaan mustekynällä
Vanhempainvelvollisuudet Saksan kouluissa
Saksalaislapset eivät käytä kännykkää koulussa
Kouluissa syödään omia eväitä: mitä eväsrasioista meillä löytyy?
Vastaa